Suomi mukaan EU:n alv-alennukseen

Suomi lähtee mukaan EU:n arvonlisäveroalennukseen. Hallituksen EU-ministerivaliokunta päätti tänään, että Suomi ryhtyy soveltamaan alennettuja arvonlisäverokantoja tietyillä työvaltaisilla palvelualoilla. Hallitus sopii ensi tiistaina budjettikehysneuvotteluissa mukaan tulevista aloista, verokannasta ja kokeilun muista yksityiskohdista. Esillä ovat todennäköisesti parturit, kampaamot sekä pienkorjauspalvelut eli suutarit, räätälit ja polkupyöräkorjaamot.

Valtiovarainministeriön lainsäädäntöneuvos Tommi Parkkola kertoi, että aloja valittaessa halutaan välttää päällekkäisyydet kotitalousvähennyksen kanssa.

- Muihin palveluryhmiin kohdistuu kotitalousvähennys, ja sitä on pidetty vähän hankalana lähteä ulottamaan siihen toista tukea, Parkkola sanoi.

Tuloksista eri näkemyksiä

Kokeilu alkoi EU:ssa vuonna 2000, jolloin päätettiin kokeilla, millainen vaikutus kohdennetulla arvonlisäveron alennuksella on työllisyyteen ja harmaaseen talouteen. Alun perin määräaikaiseksi sovittua kokeilua on jatkettu pariin otteeseen.

Tuloksista on ristiriitaisia näkemyksiä, mutta mukana olleet maat eivät ole olleet halukkaita rysäyttämään arvonlisäverokantoja takaisin ylös.

Tämän vuoden alussa EU-ministerit sopivat, että kokeilu jatkuu vuoden 2010 loppuun ja että myös kokeilun ulkopuolelle jääneet maat saavat osallistua. Suomi ei kokeilun alkuvaiheessa lähtenyt mukaan. Silloinen valtiovarainministeri Sauli Niinistö perusteli vuonna 1999 tehtyä ratkaisua kotitalousvähennyksellä ja sillä, että kokeilun ei juuri odotettu tuottavan työpaikkoja.

Pekkarinen: Ruoan alv-ale oikeudenmukaisin veronkevennys

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen esittää, että ruoan arvonlisäveron alennus otettaisiin mukaan seuraavan hallituksen ohjelmaan. Pekkarisen mielestä tämä olisi sosiaalisesti oikeudenmukaisin tapa keventää verotusta.

- Se hyödyttää suhteellisesti eniten pienituloisimpia, lapsiperheitä ja usein myös eläkeläisiä, hän perustelee perjantaisessa kannanotossaan.

Pekkarinen muistuttaa hallituksen ja eduskunnan päättäneen jo Suomen EU-liittymissopimuksen yhteydessä vuonna 1994, että ruoan arvonlisävero lasketaan siirtymäkauden jälkeen 17 prosentista 12 prosenttiin.

- Lipposen ensimmäisen hallituksen aikana tuo päätös kumottiin. Eikä nykyinenkään hallitus kyennyt ottamaan arvonlisäveron alentamista hallitusohjelmaansa.

Ruoan arvonlisäverotus on Suomessa kovempaa kuin useimmissa muissa EU-maissa. Pekkarisen mukaan ulkomaiset kokemukset osoittavat, että ruoan alv-alennuksesta vähintään kaksi kolmasosaa menee suoraan hintoihin.

- Vaikka alv-alennus menisi kaikkeen ruokaan, sekä koti- että ulkomaiseen, käytännössä se kuitenkin parantaisi hivenen enemmän kotimaista ruokaa ja kotimaista työtä.

Saksa vastusti

Mieli muuttui myöhemmin ja Suomi olisi ollut valmis soveltamaan alennusta myös ravintolapalveluihin. Tästä ei kuitenkaan syntynyt EU-tasolla sopua lähinnä Saksan tiukan vastustuksen takia. Saksa on päättänyt nostaa omaa arvonlisäverokantaansa kolmella prosenttiyksiköllä eikä sen takia lämpene alennuksille muualla.

Parkkola ei pitänyt kovin todennäköisenä, että Saksa muuttaisi tässä asiassa näkemystään tulevaisuudessa. Nykyinen hallitus on tässä aivan samaa mieltä kuin edeltäjänsä.

- Alennettua verokantaa ei ole siellä pidetty kovin tehokkaana tapana edistää yhteiskuntapoliittisia tavoitteita, Parkkola sanoi. EU:ssa verotusta koskevat päätökset on tehtävä yksimielisesti.

(MTV3-STT)