Suomi Libanon-operaatioon Irlannin kanssa

Suomi aloittanee rauhanturvaoperaationsa Libanonissa yhteistoiminnassa Irlannin kanssa.

MTV:n uutisten tietojen mukaan Suomi on neuvottelut yhteistyöstä Irlannin kanssa jo viime viikonloppuna. Sama tieto oli myös kokoomuksen ryhmäpuheenvuoron pitäneellä kansanedustaja Olli Nepposella, kun eduskunta keskusteli iltapäivällä Libanonin rauhanturvaoperaatiosta.

Tiettävästi Suomen ja Irlannin yhteinen rauhanturvajoukko toimisi Espanjan johtamalla rauhanturvasektorilla. Muuta kahta sektoria johtaisivat Italia ja Ranska. Eduskunnassa rauhanturvaoperaatioon osallistuminen on saanut laajan tuen.

Eduskunta tukee Libanon-operaatiota

Eduskuntaryhmät antoivat tänään käydyssä selontekokeskustelussa tukensa suomalaisten rauhanturvaajien lähettämiselle Libanoniin, mutta korostivat tehtävään liittyviä riskejä. Monet kansanedustajat kaipasivat lisäksi Israelilta perinpohjaista selvitystä heinäkuussa tapahtuneesta YK:n tarkkailuaseman tuhoamisesta.

Kaikkein varovaisimmin hankkeeseen suhtautuivat kristillisdemokraatit, joiden mielestä ei olisi mitään estettä osallistua operaatioon selvästi pienemmällä joukolla kuin hallitus esittää. Ryhmä halusi lisäksi selkeän takarajan alueelta poistumiselle.

Perussuomalaiset asettivat koko hankkeeseen osallistumisen ehdoksi sen, että Israel antaa YK:lle ja Suomelle yksiselitteiset ja tyydyttävät vastaukset suomalaisen YK-tarkkailijan kuolemaan johtaneesta iskusta.

Keskustan ryhmäpuhuja Eero Lankia muistutti Suomen kantavan osaltaan kansainvälistä vastuuta YK-johtoisen Libanonin kriisinhallintaoperaation onnistumisesta. UNIFIL-joukoissa mukana oleminen on hänen mielestään monessa suhteessa perusteltua.

Operaatiolla on selkeä YK-mandaatti, kaikki osapuolet ovat sen hyväksyneet ja Suomella on miltei kahdenkymmenen vuoden kokemus alueelta.

Lankia korosti, että operaatioon liittyy myös riskejä, joita voidaan kuitenkin pienentää joukkojen hyvällä koulutuksella ja varustautumisella.

Myös SDP:n Kimmo Kiljunen myönsi vaaratekijät ja painotti, että päätös Suomen osallistumisesta rauhanturva- ja kriisinhallintajoukkoihin edellyttää aina tarkkaa harkintaa.

- Kansainvälisestä yhteistyöstä ei voi valita vain hyviä puolia. Kun sitoudumme parantamaan maailmaa, hyväksymme myös siihen liittyvät riskit, Kiljunen sanoi. Hän muistutti kuitenkin, ettei operaatiossa ole kyse rauhaan pakottamisesta, vaan rauhantilan valvomisesta. Suomalaiset eivät lähde sinne ramboilemaan.

Eduskunta käsittelee Libanon-operaatiota.

Miinat ja liikenne vaaratekijöinä

Kokoomuksen Olli Nepposen mielestä riskien olemassaolo on reilusti ja avoimesti tunnustettava. Operaatio ei tule olemaan helppo, koska vihollisuudet voivat leimahtaa uudelleen.

Kaikkein todellisimmat riskit liittyvät kuitenkin miinoihin ja räjähtämättömiin ammuksiin sekä liikenneonnettomuuksiin. Nepponen huomautti YK:n arvioineen, että vihollisuudet ovat jättäneet Etelä-Libanoniin yli 100 000 räjähtämätöntä rypälepommia ja noin 20 000 muuta räjähtämätöntä ammusta.

Vasemmistoliiton ryhmänjohtaja Annika Lapintie piti selvänä, ettei Israelin toimeenpanema palestiinalaisten parlamentin puhemiehen ja useiden parlamentin jäsenten pidättäminen edistä rauhaa Israelin ja palestiinalaisten välillä.

Hänen mielestään olisi luonnollista, että myös puhemies Paavo Lipponen paheksuisi kollegansa pidättämistä, kuten muun muassa Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen johto on tehnyt.

Vihreiden uusi kansanedustaja Johanna Sumuvuori pääsi heti ensimmäisessä istunnossaan pitämään ryhmäpuheenvuoron. Hän luonnehti nykyistä Lähi-idän rauhansuunnitelmaa vanhentuneeksi ja katsoi, että EU:n rooliin sopisi hyvin ottaa vetovastuu uudesta rauhan tiekartasta.

YK:n kunnioitus joutuu puntariin

Kristillisdemokraattien Bjarne Kallis piti epämääräisenä selonteon näkemystä, jonka mukaan Suomen osallistumisen on tarkoitus kestää enintään vuoden 2007 loppuun saakka. Hän halusi operaatiolle selkeän takarajan.

RKP:n Eva Biaudet uskoi Lähi-idän veteraanin Suomen mukanaolon tuovan sekä uskottavuutta että odotuksia. Hänen mielestään Suomella on myös EU:n puheenjohtajamaana vastuu hyvän esimerkin näyttämisestä.

Perussuomalaisten Raimo Vistbacka suhtautui hyvin varauksellisesti Libanonin-operaation onnistumismahdollisuuksiin. Kestävä rauha on Lähi-idästä kaukana.

Vistbacka kyseli, onko hallitus varma siitä, että sekä Israel että Hizbollah kunnioittavat Libanonissa YK:n lipun alla toimivien rauhanturvaajien koskemattomuutta. Hän huomautti asiantuntijoiden päätelleen Israelin tuhonneen YK:n tarkkailuaseman ilmeisen tarkoituksellisesti.

(MTV3-STT)