Suomi lähdössä EU:n nopean toiminnan kriisinhallintaan

Luetuimmat

    Näytä lisää
    Julkaistu (Päivitetty )

    EU:n nopean toiminnan joukoissa on kyse maailman kriisipesäkkeisiin lyhyellä varoitusajalla lähetettävistä aseistetuista osastoista.

    Euroopan Unionin lippu

    Suomi selvittää vaihtoehdot nopean toiminnan voimavaroiksi, joilla Suomi voisi osallistua EU:n kriisinhallintayhteistyön nopean toiminnan joukkoihin. Samalla selvitetään mahdollisia yhteistyökumppaneita nopean valmiuden osaston muodostamiseksi sekä rauhanturvalain mahdollinen muutostarve.

    EU:n nopean toiminnan joukoissa on kyse maailman kriisipesäkkeisiin jopa viiden päivän varoitusajalla lähetettävistä aseistetuista osastoista, mikä voi osaltaan tuoda paineita päätöksenteon joustavoittamiseen.

    Pääministeri Matti Vanhanen ja ulkoministeri Erkki Tuomioja eivät eduskunnassa pitämässään tiedotustilaisuudessa lähteneet vielä ennakoimaan, joudutaanko rauhanturvalakia muuttamaan. Nykyisen lain mukaan Suomi voi osallistua vain operaatioihin, joilla on YK:n tai Etyjin mandaatti.

    Parisataa sotilasta

    Vanhanen selvitti, että perustettavan valmiusjoukon kokoluokka olisi enimmillään noin 200 sotilasta. Joukon suuruus riippuisi kuitenkin paljolti yhteistyökumppaneista. Jonkin isomman EU-maan kumppanina voisi riittää pienempikin määrä, kun esimerkiksi kolme samankokoista maata joutuisivat kukin varustamaan satoja sotilaita yhteiseen osastoonsa.

    Kyse olisi käytännössä ammattisotilaista tai jonkinlaisista sopimussotilaista. Varusmies- tai reserviläispohjalta ei tällaista korkean valmiustason ja erityisosaamisen joukkoa voida koota.

    (MTV3-STT)

    (Seitsemän uutiset 15.04.2004)

    Lue lisää aiheesta:
    Kotimaa

     

    Lue myös:

      Uusimmat

      •