Suomi kokousten luvattu maa

Monilla suomalaisilla työpaikoilla jopa puolet työajasta kuluu palavereissa istumiseen. Suuri osa kokouksista on kuitenkin turhia ja niiden käytännöt tehottomia. Pahimmillaan esimiehet järjestävät tarpeettomia palavereja pakoillakseen vastuuta.

Suomessa 80-luvulla alkanut palaverimania on vain kiihtynyt laman jälkeeen. Yritysten ja yhteisöjen tervehdyttäminen sekä uudet johtamismuodot vaativat ihmisiä istumaan nokakkain jatkuvasti.

Käännekohdaksi muodostui vuosi 1994, jolloin palaveraaminen räjähti käsiin.

Yrityskenttää perinpohjaisesti kiertänyt tilintarkastaja Yrjö Tuokko näkee palaverikierteen varjopuolina tehottomuuden ja sen myötä kustannukset.
-Se että haetaan tukea päätöksille suuren joukon mielipiteistä, osoittaa, että johtaminen ei ole kohdallaan, koska kyllä johtajalla täytyy olla ne nuotit käsissään, toteaa Tuokko.

Toimitusjohtaja Ari Hoikkalan mielestä kannattaisi miettiä myös, onko kaikkiin kokouksiin mihin on kutsuttu syytä mennä.

Itseäänkin voi testata. Jos palavereissa istumiseen menee yli kolmasosa työajasta, niin jotain alkaa olla jo vialla.
(MTV3/Kai Herdin)

Huom! Uusi StreamWorks ohjelma valitsee nopeuden automaattisesti internetyhteytesi mukaan.

Lue myös:

    Uusimmat