Suomi kamppailee EU:n aluetuista

Suomen saamista aluetuista peräti puolet maksetaan harvan asutuksen perusteella. Se tuo vuodessa keskimäärin 25 euroa suomalaista kohden. Alueelliset erot ovat suuria: Lapissa summa on peräti satasen asukasta kohden.

Harva-asutus on kirjattu tukiperusteeksi jopa Suomen EU:n liittymissopimukseen. Tätä kautta saadaan harvan asutuksen lisä-tukea Lappiin ja Itä-Suomeen. Sitä saavat myös harvaan asutut Ruotsi ja Itävalta.

- Jos meillä on jatkossakin merkittävä summa jaettavana, voimme vastata eri maiden erilaisiin ja perusteltuihin vaatimuksiin, sanoo EU:n aluekomissaari Johannes Hahn.

Mutta riittääkö rahaa? Todennäköisesti EU käyttää aluetukiin jatkossa vähemmän varoja. Ainakin, jos EU:n kokonaisbudjettia ei kasvateta, ja rahaa tarvitaan uuteen toimintaan, kuten laajempaan ulkopolitiikkaan.

Aluetuilla kavennetaan eroja

Suomi kannattaa kokonaisbudjetin jäädyttämistä, mutta haluaa itselleen nykyisen määrän maatalous- ja aluetukia.

- Aluetukien tärkein ja historiallinen päämäärä on kaventaa eroja EU:n sisällä. Näin on myös tulevaisuudessa, sanoo Hahn.

Karttaan punaisella merkityt, EU:n köyhimmät maat, saavat jatkossa nykyistä enemmän aluetukea. Tuloeroja halutaan kaventaa jatkossa ennen muuta köyhien ja rikkaiden maiden välillä. Ei niinkään varakkaissa maissa köyhien ja rikkaiden alueiden välillä.

Nyt käytävät neuvottelut koskevat vuonna 2014 alkavaa jaksoa. Tällä hetkellä Suomen osuus EU:n aluetuista on vain alle puoli prosenttia eli noin 245 miljoonaa euroa vuodessa.

Lue myös:

    Uusimmat