Suomi jälkijunassa - rokotusrumba herätti

Suomen digitaalinen tulevaisuus -raportin kirjoittaja Teppo Turkin mukaan sikainfluenssarokotuksista syntyneet jonot olivat esimerkki siitä, että Suomi on auttamattomasti jäänyt jälkeen teknologian kehityksestä.

Suomen hyvä menneisyys edelläkävijänä perustui teknologiseen kehittämiseen ja ajatteluun. Nyky-yhteiskunnalle on nyt tarjottava teknologian mahdollistamia palveluita, eikä julkinen sektori ole Turkin mukaan vielä kääntynyt tähän suuntaan.

- Teknologia on helppo ostaa eikä se uhkaa olemassa olevaa toimintaa, mutta palveluiden rakentaminen menee syvemmälle toiminnan prosesseihin. Internetin ja sosiaalisen median mahdollisuudet uhkaavat toimintaa: yhteisön tai yrityksen on muututtava, asiakkaasta tuleekin aktiivinen toimija, Turkki toteaa Huomenta Suomessa.

Suomella olisi ollut käytössä hyvin yksinkertainen teknologia jonojen välttämiseen: riskiryhmäläiset olisi voitu tunnistaa rekistereistä ja heille olisi voitu ehdottaa rokotusaikaa tekstiviestillä.

Turkin mukaan 1990-luvulla ja 2000-luvun alkupuolella kehitettiin tuhansia eri ohjelmia ja toimintamalleja jotka eivät toimi keskenään. Ratkaisuksi hän tarjoaa yhtenäistä toiminnan järjestämisen arkkitehtuuria, joka mahdollistaa aitojen palveluiden rakentamisen.

Suomi voisi ottaa oppia Etelä-Korealta, joka on eräs maailman johtavista tietoyhteiskunnista.

- He keräsivät keskeisten virastojen ja tietohallintojen johtajat samaan huoneeseen ja pakottivat tämän yhteisen arkkitehtuurin syntymään. Ilman sitä, kehitys joka on Koreassa huiman hieno, ei olisi koskaan lähtenyt käyntiin, Turkki huomauttaa.

Suomen digitaalinen tulevaisuus -raportin kirjoittajan mukaan yhteiskunnalla on innovaation paikka.

- Julkinen sektori on avaintoimija uudistuksessa. Sen tekemät uudistukset tulevat saman tien heijastumaan myös yksityisiin yrityksiin ja uuteen palvelutuotantoon sekä yhteiskunnan kokonaisdynaamisuuteen.

Lue myös: (25.11.2009)

Lue myös:

    Uusimmat