Suomi jäänyt koulutuksen kärkisijoillta

Luetuimmat

    Näytä lisää
    Julkaistu (Päivitetty )

    Suomi panosti koulutukseen 1990-luvun loppupuolella selvästi vähemmän kuin muut Pohjoismaat.

    Kansantalouden elpyminen ei heijastunut vielä 1998 opetukseen, joten koulutukseen käytetty suhteellinen osuus kansantuotteesta pieneni.

    Suomi erottui naapurimaistaan myös oppilasta tai opiskelijaa kohden lasketuissa todellisissa koulutusmenoissa. Teollisuusmaiden järjestön OECD:n vertailussa Suomen koulutusbudjetti oli näin keskitasoa takavuosina saavutettujen huippusijojen sijasta.

    Kärkisijoituksia heltiää kuitenkin yhä, kun vertaillaan vaikkapa korkeakoulutuksen määrää ja sen tuomaa palkkahyötyä, oppilaitosten tietokoneista ja internet-yhteyksistä puhumattakaan. Nuoret opiskelevat meillä enemmän ja pitempään kuin monessakaan maassa, mikä koulutustasoa ajatellen kuulostaa hyvältä ja valtiovarainministeriön työtä ajatellen huonolta uutiselta. Esimerkiksi viisivuotiaalla suomalaislapsella on edessään keskimäärin 18,3 vuotta eri oppilaitoksissa, kun OECD:n keskiarvo on 16,7. Koulutie on pidempi vain Ruotsissa, Australiassa, Britanniassa ja Belgiassa.

    Koulupäivät ovat Ruotsissa, Suomessa, Islannissa ja Norjassa ennätyslyhyitä. Itävallassa ja Italiassa yläasteikäisillä on vuosittain oppitunteja miltei 40 prosenttia enemmän kuin meillä. Suomalaiset aikuiset ovat erinomaisen ahkeria osallistumaan täydennyskoulutukseen, joskin työttömät kouluttautuvat jopa vähemmän kuin muualla.
    (MTV3-STT)

    Lue lisää aiheesta:
    Kotimaa

     

    Lue myös:

      Uusimmat

      •