Suomi ja Itävalta haluavat elvyttää EU:n perustuslain

EU:n tämänvuotiset puheenjohtajamaat pyrkivät lämmittämään perustuslakihankkeen. Eduskunnan puhemiehen Paavo Lipposen mielestä Suomen kannattaisi ratifioida perustuslaki, jotta koko prosessia voitaisiin vauhdittaa.

EU:n tämän vuoden puheenjohtajamaat Suomi ja Itävalta yrittävät puhaltaa perustuslakia henkiin. Ranskalaiset ja hollantilaiset hylkäsivät perustuslain kansanäänestyksissään viime keväänä, ja koko hanke on ollut siitä asti jäissä.

Suomessa tänään vieraileva Itävallan parlamentin puhemies Andreas Khol sanoo, että nyt pitää etsiä keinoja, joilla perustuslaki hyväksyttäisiin.

- Perustuslaki on tärkeä EU:lle. Toivomme, että se voitaisiin hyväksyä kolmen tai neljän vuoden sisään, Khol toteaa.

Itävalta ja Suomi aikovat järjestää yhdessä toukokuussa seminaarin, jossa pohditaan perustuslain tulevaisuutta. Siihen osallistuvat Euroopan parlamentti sekä EU-maiden parlamenttien edustajat. Tällä hetkellä 13 maata 25:stä on sen hyväksynyt eli ratifioinut, niiden joukossa Itävalta. Suomessa ratifiointiprosessi on talviunilla.

- Siitä ei olisi mitään haittaa, että Suomi ratifioisi perustuslain. Meidän pitäisi antaa tälle prosessille vauhtia, puhemies Paavo Lipponen sanoo.

"Lain etujen korostaminen mahdollistaisi ratifioinnin"

Itävallan Kholin mukaan perustuslaki saadaan hyväksyttyä koko EU:ssa siten, että kansalaisille selitetään entistä paremmin, mitkä lain edut ovat. Hänen mielestään se muun muassa vahvistaa ihmisoikeuksia ja oikeusturvaa. Lisäksi EU voisi sopia eräänlaisista sitovista lisäyksistä perustuslakiin, jotka vahvistaisivat sosiaaliturvaa markkinoiden ohella.

- Emme vaan voi mennä takaisin Ranskaan ja Hollantiin ja sanoa, että äänestäkää uudelleen. Kansalaisille pitää näyttää perustuslain edut, Khol korostaa.

Toistaiseksi perustuslain neuvottelemista uudelleen ei ole juuri ehdotettu, sillä yksityiskohdista sopuun pääseminen oli EU-maille varsin vaikeaa. Poikkeus on ollut Itävallan varaliittokansleri Hubert Gorbach, joka sanoi sunnuntaina Wienissä, että perustuslain sisältö olisi avattava ja neuvoteltava uudestaan. Hän kuitenkin korosti, että kyse oli hänen henkilökohtaisesta kannastaan, ei Itävallan hallituksen näkemyksestä.

(MTV3-STT)

Lue myös:

    Uusimmat