Suomi ehdottaa EU:n yhteistä pelastuspalvelua

Yhteinen pelastuspalvelu olisi tarpeen suurissa katastrofeissa.

Suomen ehdottama pelastusalan yhteistoiminta edellyttää yhteistä koulutusta ja harjoittelua. Yksi koulutuspaikoista voisi Suomen mielestä olla Kuopion pelastusopisto. Myös armeijan koulutuskeskukset Niinisalossa ja Tuusulassa ovat mahdollisia paikkoja.

Euroopassa tapahtuu joka vuosi ympäristöonnettomuuksia ja luonnonkatastrofeja, joista selvitään vain monen maan yhteisvoimin. Yhteistoimintaa hankaloittaa se, että mailla on erilaisia pelastusvälineitä ja niiden yhteiskäyttö on hankalaa. Lisäksi pitäisi löytää yhteinen tapa toimia.

Suomessa on laskettu, että EU-maiden pelastusjoukkojen vahvuuden pitäisi olla reilut 2000 ihmistä. Suomi on itse valmis pitämän valmiuslistalla ainakin 250 henkeä. Henkilöresurssien lisäksi on ratkaistava myös miten pelastusjoukot saadaan mahdollisimman nopeasti kriisialueelle. Nykyisin kuljetuksiin liittyy paljon ongelmia.
- Ilmakuljetuskapasiteettiä ei ole riittävästi, sen saaminen kestää oman aikansa, ja myöskin on maita, joiden kautta ja jonne ei sotilaskoneilla voida mennä, sotilaskoneethan on se suurin kuljetuskapasitetti, mitä meillä on olemassa, sanoo sisäasiainministeriön neuvotteleva virkamies Harry Frelander.

Yhteistoimintaa armeijan kanssa aiotaan kehittää muutenkin, koska sotilas- ja siiviilipuoli toimivat usein yhdessä. Esimerkiksi Kosovon kaltaisissa humanitäärisissä kriisitilanteissa tarvitaan saumatonta yhteistyötä.

EU:ssa on jo sovittu yhteistyöstä poliisien ja tuomareiden osalta. Tämä siviilikriisihallinta on Suomen sydäntä lähellä. Liittoutumattomina maina Suomi ja Ruotsi ovat pitäneet siviilkriisihallintaa ponnekkaasti esillä samaan aikaan kuin EU on kehittänyt sotilasyhteistyötään vauhdilla. Suomen ehdotus pelastustoiminnan mukaan ottamisesta on tästä tuore osoitus.
(MTV3)