Suomi edelleen kuuliainen EU-maa

Suomen ohella vain Britannia, Espanja, Ruotsi ja Tanska soveltavat EU-lakeja komission vaatimassa tahdissa. Näissä valtioissa keskeneräisten direktiivien määrä on alle 1,5 prosenttia. Se on suositus, josta jäsenmaat ovat yhdessä sopineet, Sisämarkkinakomissaari Frits Bolkesteinin tiedottaja kehuikin Suomen kaltaisten maiden toimintaa.

-Pohjoisissa jäsenmaissa EU-lakien seuraaminen on kunnia-asia, tiedottaja Jonathan Todd sanoi tänään. Suomi noudattaa lisäksi ns. nollatavoitetta, josta sovittiin Barcelonan huippukokouksessa 2002. Sen mukaan yhdenkään direktiivin voimaantulo jäsenmaassa ei saisi myöhästyä yli kahta vuotta.

Ranskassa pahasti myöhästyneitä tapauksia on 9, Luxemburgissa 6 sekä Belgiassa ja Irlannissa 5. Komissio epäilee, että viivyttely voi olla tahallista. Joskus syynä voivat olla myös poliittisista vaikeudet.

Rikkomukset lisääntyneet 500:lla marraskuusta

EU:n komissio voi uhata oikeustoimilla maata, joka ei toteuta lainsäädäntöä sovitulla tavalla. Tämä ns. rikkomismenettely on keino, jolla niskuroivia maita kovistellaan. Suomea on esimerkiksi usein patisteltu mittaamaan uimavesien laatua kuten muissakin EU-maissa. Komissio valittelee, että keskeneräisten tapausten määrä on noussut rajusti. Meneillään on lähes 2000 prosessia, mikä on noin 500 enemmän kuin viime marraskuussa.

Unioni uhkaa oikeustoimilla Italian lisäksi useimmin Ranskaa. Ranskaa vastaan on vireillä 220 ja italiaa 200 tapausta. Suomea koski helmi-maaliskuun vaihteessa 47 huomautusta tai kannetta. Vähemmän niitä oli Tanskalla, Luxemburgilla ja Ruotsilla.

Komissio aikoo erikseen tiedustella Italian viranomaisilta, mistä hidas EU-säännösten hidas täytäntöönpano johtuu. Italia on EU:n puheenjohtajamaa tämän vuoden lopulla. Komissio varoittaa, että rikkomusten kasvava määrä syö yhä enemmän EU:n virkamiesten ja jäsenvaltioiden voimavaroja. Tilanne luultavasti vaikeutuu, kun unioniin liittyy vuoden kuluttua 10 uutta valtiota.

(MTV3-STT)