Mainos

Suomi allekirjoitti Schengenin sopimuksen

Ulkoministeri Tarja Halonen (sdp) allekirjoitti tänään Suomen puolesta Schengenin sopimuksen, joka vähentää rajavalvontaa ja lisää poliisiyhteistyötä. Sopimus Schengen-maiden ja viiden Pohjoismaan välillä allekirjoitettiin Luxemburgissa.

Halonen tähdensi, että suomalaisilla on edelleen oltava passit mukana ulkomaanmatkoillaan Pohjoismaiden ulkopuolella. Kahden vuoden kuluttua - vuonna 1999 - pyritään toteuttamaan passivapaus koko Schengenin sopimuksen alueella, joka käsittää Euroopan unionin maat Englantia ja Irlantia lukuunottamatta. Lisäksi mukana ovat Norja ja Islanti.

Samalla kun passintarkastukset loppuvat, saa poliisi lisää yhteistyömahdollisuuksia taistelussa kansainvälistä rikollisuutta vastaan. Suomi liittyy Schengen Information System -keskustietokoneeseen, joka sijaitsee Strasbourgissa Ranskassa. Siinä on tietoja mm. turvapaikan hakijoista, etsintäkuulutetuista henkilöistä sekä varastetuista autoista ja aseista.

Suomeen perustetaan nk. SIRENE-toimisto, jonka tehtävänä on pitää yllä tietokoneyhteyksiä Strasbourgiin. Toimistossa työskentelisi kymmenkunta ihmistä, joiden tehtävänä olisi mm. syöttää kansallisia tietoja keskustietokoneeseen. SIRENE toimisi ylikomisario Anders Cederbergin mukaan keskusrikospoliisin yhteydessä.

Tietosuojasta huolehditaan

Halonen vakuutti, että tietosuoja pysyy hyvänä huolimatta lisääntyvästä poliisien yhteistyöstä. Tarkoituksena on, että kansalainen voi saada osan siitä tiedosta, jonka poliisi on syöttänyt hänestä keskustietokoneeseen. Schengen-mailla on myös tietosuojan valvontaelin, johon eri maiden tietosuojavaltuutetut kuuluvat.

Hallituksen tavoitteena on Halosen mukaan antaa keväällä Schengenin sopimus eduskunnan vahvistettavaksi. Sen käsittely eduskunnassa saataneen päätökseen ensi syksynä. Halonen vakuutti, että eduskunta saa käsittelyn aikana kaiken tarpeellisen tiedon sopimuksesta. Osa aineistosta on kuitenkin salaista - esimerkiksi 600-700 -sivuinen SIRENE-käsikirja poliisiyhteistyön menettely- ja toimintatavoista. Sopimus vaatii perustuslain muutoksia, jotta Ruotsin ja Norjan poliisi voisivat etsiä rikollisiksi epäilemiään henkilöitä jonkin matkaa myös Suomen puolella rajaa.

Poliittinen myrsky Norjassa

Norjassa Schengenin sopimuksesta on noussut poliittinen myrsky, koska norjalaiset eivät pääse osallistumaan päätöksentekoon Schengenin toimeenpanevassa komiteassa. Näin siksi, että vain EU-maat voivat olla täysjäseniä. Norjan hallitus on perustellut yhteistyösopimusta Schengenin maiden kanssa sillä, että pohjoismainen passivapaus voidaan säilyttää ja että kamppailuun kansainvälistä rikollisuutta vastaan halutaan osallistua.

Koska myös Islanti allekirjoitti yhteistyösopimuksen, säilyy pohjoismainen passivapaus entisellään. Nykyiseen Schengenin yhteistyöhön osallistuvat Saksa, Ranska ja Benelux-maat sekä Espanja ja Portugali. Ne ovat poistaneet rajanylitysten valvonnan väliltään, vaikkakin Ranska tekee pistokokeita huumeiden salakuljettamisen estämiseksi Hollannista.

Schengenin toimeenpaneva komitea päätti myös, että rajanylitysten valvonta poistetaan myöhemmin mukaan liittyneiden Italian, Kreikan ja Itävallan rajoilta ensi vuoden lokakuussa. Italian ja Kreikan ongelmana on ollut, ettei niiden ole katsottu pystyvän täysin valvomaan Schengenin sopimuksen ulkopuolella olevien maiden vastaisia rajojaan.

Keskustietokoneessa on lisäksi se ongelma, ettei sillä ole kapasiteettia ottaa vastaan tietoja uusista jäsenmaista.
(STT)

Mainos

Lisää aiheesta
    Mainos

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos
     

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.