Suomi allekirjoittamassa Naton isäntämaasopimuksen - tästä on kyse

Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan mukaan isäntämaatuki on yleinen kansainvälinen käsite, jota sovelletaan tilanteissa, joissa maa ottaa vastaan ulkopuolista apua tai voimavaroja maaperälleen.

Tällaisia tilanteita voi syntyä erilaisissa katastrofeissa, häiriötilanteissa ja turvallisuusuhkien kohdatessa. 

Haglund sanoi saapuessaan hallituksen budjettiriiheen Säätytalolle, että poliittinen päätös tehtiin jo 2000-luvun alussa turvallisuuspoliittisen selonteon yhteydessä eli asia on ollut vireillä kolmetoista vuotta.  

Pöytäkirja ei velvoita Suomea

Sopimuksen mukaan sotaharjoituksia isännöivä maa tarjoaisi Naton joukoille huoltoa ja tukea. Nato voisi harjoitella maassa, ja maata voitaisiin käyttää myös kriisien aikana. 

Naton kanssa allekirjoitettava yhteisymmärryspöytäkirja on puiteasiakirja, jonka pohjalta erikseen sovitaan kuhunkin konkreettiseen tapaukseen soveltuvasta käytännön isäntämaatuesta. 

Utvan tiedotteessa painotetaan, että pöytäkirja ei ole kansainvälinen sopimus, vaan se on luonteeltaan poliittinen asiakirja.

Pöytäkirja ei siis velvoita kumpaakaan osapuolta antamaan tai vastaanottamaan apua ja joukkoja. Suomi päättää siten kaikissa oloissa itse, ryhtyykö se toimintaan, jossa isäntämaatuesta tarvitsee sopia.

Suomi ei myöskään sitoudu yhteisymmärryspöytäkirjalla vastaanottamaan Suomeen vieraita joukkoja tai sallimaan sellaisten kauttakulkua.

Ruotsi valmis allekirjoittamaan

Myös Ruotsin hallitus on valmis allekirjoittamaan Naton isäntämaan tukea koskevan sopimuksen, kertoo Svenska Dagbladet.  

Ruotsin puolustusministeri Karin Enström kertoo lehdelle, että hallitus saattaa hyväksyä sopimuksen jo huomenna. Uutistoimisto TT:lle Enström sanoo, että hallituksen päätös voidaan saada pian.