Suomi ajaa EU-maille puolustusvoimien yhteistyötä

Talouskriisin hellittäessä EU-mailla on aikaa palata puolustuspolitiikan kentälle. Työ on ollut jäissä viime vuosien ajan. Uusi into ja kasvanut tarve näkyy myös Suomen hallituksen tänään eduskunnalle antamassa EU-selonteossa.

– Kansainvälinen kenttä on tältä osin isojen muutosten kourissa, ja EU:lle tarvitaan vahvaa roolia. Suomi omalta osaltaan on nyt entisistä pidäkkeistä vapaa ja valmis lähtemään ikään kuin täydellä höyryllä mukaan tähän yhteistyöhön. Turvallisuus ja puolustuspoliittisesti toimiva EU on myös Suomen etu, katsotaan tässä selonteossa, analysoi Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen.

Käytännön tasolla yhteistyö voisi olla yhteistyötä materiaalihankinnoissa sekä yhteiskäyttöä joiltain osin. Lissabonin sopimus tarjoaa mahdollisuuden tähän sekä muunlaiseen yhteistoiminnan syventämiseen ja kriisinhallintakyvyn kehittämiseen. Sopimusmuutoksia Suomen hallitus ei kaipaa muidenkaan asioiden osalta.

Ei yhteiselle velalle

EU-selonteko vahvistaa Suomen sitoutumisen yhteiseen valuuttaan sekä talous- ja rahaliiton vahvistamiseen.

– Suomi haluaa olla mukana etsimässä yhteisiä ratkaisuja EMU:n ongelmiin. Mutta toki varmistetaan linjaus, että enempää yhteisvastuullisuutta Suomi ei kaipaa. Eli kun puhutaan yhteisvelan otosta tai muusta yhteisvastuullisuuden syventämisestä, niin siihen Suomi suhtautuu kriittisesti, niin kuin on suhtautunut näiden parin viime vuoden ajan, toteaa Tiilikainen.

Muutenkin selonteossa suhtaudutaan avoimesti EU:n integraatioon, kunhan se on reilua ja tuottaa lisäarvoa.

– EU on tällä hetkellä voimakkaassa muutoksen tilassa. Talouskriisi ja kestämättömän korkea nuorisotyöttömyys ovat lisänneet EU-kriittisyyttä ja jäsenmaiden jakautumista eri suuntiin vetäviin ryhmiin. Ratkaisuina on esitetty mustavalkoisesti joko liittovaltiota tai EU:n hajoamista. Näen, että Suomelle paras vaihtoehto on suhtautua integraatioon rakentavasti, edistäen unionin toiminnan reiluutta ja oikeudenmukaisuutta. On aivan olennaista, että Euroopan unioni kunnioittaa omia arvojaan ja sääntöjään. EU on paljon enemmän kuin vapaakauppa-alue ja talousyhteisö. Se on arvoyhteisö, pääministeri Jyrki Katainen linjasi.

Selonteossa nostetaan esille myös muita Suomelle tärkeitä asioita kuten eurooppalaisen hyvinvointimallin, reilun työelämän sekä yhteisen energiapolitiikan kehittäminen. Sijaa saavat myös ilmaston muutoksen torjuminen, henkilöiden vapaan liikkuvuuden edistäminen, unionin ulkoisen toiminnan vahvistaminen sekä unionin laajentuminen.

Hallituksen mukaan tässä vaiheessa integraatio voidaan toteuttaa nykyisten perussopimusten puitteissa. Selonteossa todetaankin, ettei Suomi näe nyt tarvetta muuttaa Euroopan unionin rakenteita.

Suomi jatkaa samaan malliin EU:ssa