Suomi aikoo panna vieraslajit kuriin

Suomessa aiotaan jatkossa saada vieraslajien aiheuttamat ongelmat hallintaan ja estää uusien haitallisten vieraslajien saapuminen maahan. Näin linjaa tänään julkistettu vieraslajistrategia.

Vieraslajit ovat ihmisen mukana uusiin paikkoihin levinneitä kasveja, eläimiä tai tuholaisia. Uudessa ympäristössä ne voivat syrjäyttää alkuperäisiä lajeja, levittää tauteja tai aiheuttaa vaikeuksia metsä- ja maataloudelle.

Erityisen haitallisiksi vieraslajeiksi luokitellaan jättiputket, kurtturuusu, rapurutto, espanjansiruetana, minkki, koloradokuoriainen ja mäntyankeroinen. Nämä lajit yritetään suunnitelman mukaan poistaa Suomesta ja niiden leviäminen estää.

Toimintasuunnitelmassa ehdotetaan sellaisen uuden varoitusjärjestelmän kehittämistä, jonka kautta voitaisiin tehdä hälytys uusien vieraslajien saapumisesta. Näin vieraslajien torjuntaan päästäisiin nykyistä nopeammin. Ehdotuksiin kuuluu myös vieraslajilautakunnan perustaminen. Vieraslajien myyntiin ja kauppaan halutaan nykyistä tiukempia sääntöjä.

Jättiputket hävitetään

Työryhmä esittää, että jättiputket hävitettäisiin Suomesta kokonaan seuraavien 10-20 vuoden aikana. Ne aiheuttavat palovamman kaltaisia iho-oireita ja syrjäyttävät muuta kasvillisuutta. Jättiputkien hävitys toimisi mallina muiden vieraslajien torjuntaan.

Villikaneista ei enää edes yritetä päästä kokonaan eroon. Ne olisi voitu poistaa vielä kymmenen vuotta sitten, mutta nyt voidaan korkeintaan rajoittaa kannan kasvua ja kanien leviämistä uusille alueille.

Suomessa on vajaa tuhat vieraslajia, joista 157 on haitallisia. Niistä yli sata on maa- ja metsätalouden vieraslajeja kuten erilaiset hyönteiset, bakteerit, virukset ja madot. Esimerkiksi perunarutto, harlekiinileppäpirkko ja espanjansiruetana kuuluvat tähän ryhmään.

Itämeressä tavataan viisi haitallista vieraslajia kuten merirokko ja petovesikirppu. Sisävesistä haitallisia vieraslajeja löydettiin myös viisi, esimerkiksi täplärapu ja puronieriä.

Haitallisia vieraita maaselkärankaisia on kuusi. Pahoja tuhoja aiheuttavat esimerkiksi villit kissat, citykanit, rotat ja supikoira. Haitallisia vieraskasveja löytyi 24, esimerkiksi komealupiini ja jättipalsami.

Miljardivahingot vieraslajeista

Vieraslajit aiheuttavat merkittäviä haittoja. Maailmanlaajuisesti ne ovat elinympäristöjen häviämisen jälkeen toiseksi suurin uhka luonnon monimuotoisuudelle. Vieraslajien arvioidaan aiheuttavan yli 1 000 miljardin euron taloudelliset menetykset vuosittain. Summa vastaa viittä prosenttia maailman bruttokansantuotteesta.

Euroopassa summan on arvioitu olevan yli 12,5 miljardia euroa ja Suomessakin kymmeniä, ellei satoja miljoonia euroja. Vuosittain käytetään kymmeniä miljoonia vieraslajien haittojen torjuntaan. Esimerkiksi Helsingin kaupunki käytti viime vuonna 500 000 euroa villikanikannan rajoittamiseen.

Vieraslajien torjunta tulee kuitenkin selvästi halvemmaksi kuin niiden aiheuttamien tuhojen korvaaminen.

Lue myös:

    Uusimmat