Suomesta ylisuuri valtuuskunta Kööpenhaminaan

- Pidän valtuuskuntaa jonkin verran ylisuurena, tosin on muistettava, että kaikki eivät ole koko kahta viikkoa paikalla, kommentoi Lehtomäki tänään Kiotosta Kööpenhaminaan -kirjan julkistamistilaisuudessa.

Lehtomäki sanoo, ettei hän ole halunnut ruveta rajoittamaan ministeriöiden ja laitosten esittämiä osallistujalistoja.

- Olen luottanut ministeriöiden harkintaan, että he tietävät, keiden kaikkien on syytä olla paikalla. Positiivista on se, että halukkuutta osallistua Kööpenhaminan kokoukseen näyttää olevan. Valtuuskunnan koko ei sinänsä vaikuta itse neuvotteluihin, jotka kuitenkin ovat pääasia, muistuttaa Lehtomäki.

Ei ongelmaa kahdesta lautasesta

Lehtomäen lisäksi Kööpenhaminaan ovat lähdössä pääministeri Matti Vanhanen (Kesk.), asuntoministeri Jan Vapaavuori (Kok.) ja todennäköisesti myös ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen (Kesk.). Myös tasavallan presidentti Tarja Halonen matkustaa Kööpenhaminaan. Lehtomäen mielestä ei ole mitään haittaa siitä, että sekä pääministeri että presidentti ovat paikalla.

- Minun mielestäni tällainen rinnakkaispuheenjohtajuus on hyvä. Neuvottelujahan käydään sekä EU-tasolla että YK-tasolla. Osa asioista kuuluu selkeästi pääministerin ja osa presidentin alaan. Onhan se hyvä, että jos esimerkiksi Suomen pitäisi olla yhtä aikaa pitämässä puhetta suuressa salissa ja osallistua EU-maiden koordinaatiokokoukseen, meiltä löytyy edustaja kumpaankin, perustelee Lehtomäki.

Suomen pääneuvottelija Kööpenhaminan kokouksessa on Sirkka Haunia ympäristöministeriöstä. Ministereiden, avustajien ja virkamiesten lisäksi Suomen valtuuskuntaan kuuluu kansanedustajia sekä tutkimuslaitosten, kansalaisjärjestöjen ja elinkeinoelämän edustajia. Virallisesti valtioneuvosto nimittää valtuuskunnan ensi viikolla.

Yhdysvaltojen avaus hyvä

Yhdysvaltojen eilinen ilmoitus päästövähennystavoitteista on Lehtomäen mielestä hyvä, mutta riittämätön. Yhdysvallat ilmoitti tavoittelevansa 17 prosentin päästövähennyksiä vuoteen 2020 mennessä vuoden 2005 tasosta. Muut maat käyttävät vertailuvuotena vuotta 1990. Siitä laskettuna Yhdysvaltojen vähennystavoite on vain noin kolme prosenttia. EU esimerkiksi tavoittelee 20 prosentin päästövähennyksiä vuoden 1990 tasosta.

- Hyvä, että luvut ovat nyt pöydällä, vaikka kunnianhimoa ei olekaan vielä riittävästi. Toivotaan, että Yhdysvallat korottaa vielä tarjoustaan. He voivat myös laittaa lisää rahaa pöytään eli luvata enemmän taloudellista tukea kehitysmaille, jos eivät pysty korottamaan päästövähennystavoitettaan, pohtii Lehtomäki.

Lehtomäki ei usko, että EU nostaisi vielä omaa päästövähennystavoitettaan 30 prosenttiin.

- Se on neuvotteluvaltti. EU haluaa saada muut teollisuusmaat korottamaan päästövähennyksiään. Voi olla, että EU:n tarjous liikkuu kokouksessa jossain 20-30 prosentin välillä.