Suomessa vähiten ulkomaalaisia kaikista EU-maista

Suurin ryhmä olivat venäläiset ja entisen Neuvostoliiton kansalaiset, joita oli lähes 25 000. Viron kansalaisia oli 11 662, Ruotsin kansalaisia 7999 ja Somalian kansalaisia 4355.

Ulkomaalaisten osuus koko väestöstä oli 1,9 prosenttia. Se oli EU-maiden pienin.

Vuoden lopussa vierasta kieltä äidinkielenään puhui kaikkiaan 109 197 henkilöä. Vieraskielisten määrä on lähes nelinkertaistunut 1990-luvun alkuun verrattuna. Venäjä oli selvästi yleisin Suomessa puhuttu vieras kieli. Sitä puhui äidinkielenään yli 31 000 henkilöä. Seuraavaksi yleisin kieli oli viro, jota puhui yli 11 000 henkilöä. Sen jälkeen tulivat englanti (7406), somali (6920) ja arabia (5301).

Työttömyys ulkomaalaisten ongelmana

Suomeen viime vuosikymmenen alussa tulleista ulkomaalaisista oli vielä toissa vuonna työttömänä joka kolmas. Työttömyys vaivaa eniten pakolaisina Suomeen tulleita. Pakolaisista oli vielä yli viiden vuoden asumisjakson jälkeen työttömänä runsas puolet.

Vuosittain Suomessa solmitaan yli kaksituhatta avioliittoa, joissa vakituisesti Suomessa asuva Suomen kansalainen menee naimisiin ulkomaalaisen kanssa. Miehillä on naisia useammin ulkomaalainen puoliso.

Suomalaisen miehen aviopuolisona on yleisimmin venäläinen, virolainen tai thaimaalainen. Naisten puolisona on taas yleisimmin yhdysvaltalainen, turkkilainen tai britti. Viime vuoden lopussa seka-avioliittoja oli lähes 28 000.

Kolmannes ulkomaalaisista asuu Helsingissä

Lähes puolet ulkomaalaisista asui viime vuoden lopussa Uudellamaalla. Helsingissä asui kolmannes eli 28 000, joten Helsingin asukkaista 5 prosenttia oli ulkomaalaisia.

Suurin ulkomaalaisten osuus kunnan asukkaista oli Maarianhaminassa eli 5,5 prosenttia. Heistä suurin osa oli Ruotsin kansalaisia.

(MTV3-STT)