Suomessa liikaa sairaaloita

Viime viikolla ministeriöön kutsutuille yliopistollisten sairaanhoitopiirien johtajille on annettu puoli vuotta aikaa laatia toimenpidesuunnitelma keskittämisen toteuttamiseksi. Esitykset on toimitettava ministeriöön syyskuun alkuun mennessä.

- 21 keskussairaalaa on ehdottomasti liikaa. Huippuosaamista ei mitenkään voi riittää joka paikkaan. Suomen kokoiselle maalle kymmenkunta korkean osaamisen suursairaalaa on sopiva määrä, linjaa STM:n lääkintöneuvos Erna Snellman.

Keskittämisessä toimettomiksi jääneet keskussairaalat voisivat Snellmanin mukaan erikoistua peruskansantauteihin, geriatriaan, sisätauteihin ja synnytyksiin.

Aluesairaaloiden roolit selvitetään

Parinkymmenen keskussairaalan lisäksi Suomessa on lähes 30 aluesairaalaa. Niiden kohtalosta voidaan lääkintöneuvos Erna Snellmanin mukaan sanoa enemmän vasta sitten, kun sairaanhoitopiirien omat esitykset ovat saapuneet ministeriöön syyskuussa.

- Näkisin, että jäljelle jäävien aluesairaaloiden rooli voisi olla ennen muuta geriatriassa ja peruskansantautien hoidossa, Snellman toteaa.

Vantaan kaupungin terveyspalvelujen johtaja Timo Aronkytö on täsmälleen samaa mieltä ministeriön kanssa. Täyden palvelun sairaaloita on liikaa ja niiden toimintoja on keskitettävä.

- On järjen vastaista, että jokaisessa maakunnassa on kaikilla herkuilla varustettu keskussairaala, Aronkytö tiivistää.

Aronkytö vertaa suomalaista sairaalajärjestelmää huippuvarusteltuun Rolls Royceen, jota ajetaan määrätietoisesti laput silmillä ojanpohjalle.

- On pakko luoda uusia toimintatapoja ja ottaa myllystä irti enemmän tehoa.

Lisäresurssien syytäminen järjestelmään ei tuo helpotusta. Ei ainakaan, mikäli sairaanhoitopiireissä jatketaan toimintaa nykyisen sumean logiikan varassa, toteaa Aronkytö.

Yhtiöittäminen vaihtoehdoksi?

Timo Aronkydön mukaan kiinnostus kannattavuuden parantamiseen on ollut sairaanhoitopiireissä aivan liian vähäistä. Aronkytö esittää ratkaisuksi yhtiöittämistä.

- Keskittämisen jälkeen jäljelle jäävät kymmenkunta keskussairaalaa tulisi ehdottomasti yhtiöittää. Omistajina voisivat olla kunnat ja mahdollisesti myös pääomasijoittajat, lataa peruspalvelujohtaja Timo Aronkytö.

Nykyinen sairaalajärjestelmä alkoi muotoutua jo 50-luvulla. Pääosin verkosto valmistui 60- ja 70-luvuilla.

- Sairaalaverkoston perkaaminen tulee olemaan tuskainen projekti. Täyden palvelun tavarataloista pidetään kiinni viimeiseen saakka, koska sairaalalla on iso yhteiskunnallinen ja taloudellinen merkitys alueille. Se tuo tietyn statuksen. Sairaala tarjoaa työpaikkoja ja ostovoimaa, toteaa Timo Aronkytö.