Euroopan ja Suomen ruokahävikki halutaan puolittaa vuoteen 2030 mennessä.
Luonnonvarakeskus Luken arvion mukaan Suomessa heitetään syömäkelpoista ruokaa menemään 400–500 miljoonaa kiloa vuosittain. Pelkästään kotitalouksista hävikkiä syntyy noin 120 miljoonaa kiloa, jonka taloudellinen arvo on Luken mukaan noin 500 miljoonaa euroa.
EU:n lainsäädännössä asetettuun tavoitteeseen pyritään muun muassa kehittämällä erilaisia työkaluja ruokahävikin mittaamiseen ja seuraamiseen.
Hävikki näkyy Luken mukaan ilmastovaikutuksina. Esimerkiksi Suomessa hävikiksi päätyvän ruoan tuottamisessa muodostuu noin tuhat miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttikiloa päästöä eli CO2e-päästöä.
Määre kuvaa kaikkien kasvihuonekaasujen, kuten hiilidioksidin, yhteenlaskettua ilmastoa lämmittävää vaikutusta.
– Määrä vastaa yli 300 000 henkilöauton vuosittaista CO2e-päästöä, eli ruokaketjun hävikki vastaa noin 6 000 miljoonan henkilöautokilometrin CO2e -päästöä, sanoo Luken tiimipäällikkö Juha-Matti Katajajuuri.
Ruokajätteen mukana menetetään myös ravintoaineita. Luken mukaan esimerkiksi hukkaan heitetyn C-vitamiinin määrä kattaisi 90 miljoonan ihmisen päivittäisen tarpeen.
Luonnonvarakeskuksen mukaan ylimääräinen ruoka tulisi esimerkiksi lahjoittaa sitä tarvitseville. Ratkaisuja on haettu myös lainsäädännöstä.
Valtioneuvoston kanslian selvityshankkeessa etsitään ratkaisuja ruokahävikkiongelmaan. Selvityksen vastuuministeriönä toimii maa- ja metsätalousministeriö ja sen toteuttaa Luonnonvarakeskus.