Suomessa ei voi olla salaa turvassa

Turvakotipalvelut ovat Suomessa riittämättömiä suhteessa lähisuhde- ja perheväkivallan määrään. Maamme turvakotijärjestelmässä on useita haasteita. Lähi- ja perheväkivallan uhrit eivät ole tasa-arvoisessa asemassa, koska palvelun saaminen riippuu asuinkunnasta, kertoo turvakotiselvitys, jonka sosiaali- ja terveysministeriö teetti Diakonia-ammattikorkeakoululla.

Tällä hetkellä turvakodeilla ei ole yhtenäisiä normituksia, joiden perusteella turvakotien toimiluvat myönnetään. Turvakodeilta puuttuvat myös valtakunnalliset laatusuositukset. Selvityksen mukaan turvakotipalveluille tulisi määritellä yhtenäiset normit toimiluvan saamiseksi. Myös valtakunnallisia laatusuosituksia tarvittaisiin.

Selvitys nostaa esiin myös sen, ettei meillä ole salaisia turvakoteja.

- Mutta on niitä tapauksia, missä me tarvitaan salaista paikkaa, jossa uhri voi olla turvassa, sanoo Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen kehittämispäällikkö Helena Ewalds.

- Näitä tapauksia ovat esimerkiksi kunniaan liittyvät väkivaltatapaukset, missä uhkaajia on useampi kuin yksi, esimerkiksi koko perhe tai yhteisö. Ylipäätään tilanteet, joissa uhrin henki saattaa olla vaarassa.

Suomi ei täytä palvelutarjonnassa Euroopan Neuvoston suositusta, jonka mukaan tarjolla tulisi olla yksi turvakodin perhepaikka 10 000 asukasta kohden. Maassamme toimii 21 turvakotia, joista suurin osa on yhdistyspohjaisia. Turvakotien rahoitus on epävarmaa, sillä se perustuu asiakaskohtaisiin kunnan maksusitoumuksiin ja ostopalvelusopimuksiin. Lähisuhde- ja perheväkivallan uhreille on tarjolla 123 perhepaikkaa.

Lue myös:

    Uusimmat