Suomenlahden pohjan tila parantunut

Suomenlahdella sakeina kelluvien sinilevälauttojen aika saattaa pian olla ohi. Vakavasti rehevöityneen merialueen tilanteen odotetaan kohenevan tasaisesti seuraavan vuosikymmenen aikana, kun Pietarin jätevesien fosforin poisto saadaan käyntiin.

-Pietari tuottaa 40 prosenttia Suomenlahden rehevöittävästä fosforikuormituksesta. Se on ylivoimaisesti suurin yksittäinen kuormittaja, tutkimusalus Muikun Suomenlahden tutkimusmatkaa johtanut limnologi Seppo Knuuttila sanoo.

Tutkimusalukset Muikku ja Aranda tutkivat Suomenlahden tilaa elokuun alussa rannikolla ja ulapalla. Meren pohjanläheisen veden happipitoisuus on parantunut viime vuoden pohjalukemista, mutta sinilevää avomerellä havaittiin enemmän.

-Suomenlahden tilanne on edelleen todella huono. Vaikka vedessä on viimevuotista enemmän happea, pohjakerrostumat ovat edelleen suurelta osin hapettomia, Knuuttila kertoo.

Tehomaatalous uhkaa Itämerta

Nopeimmin Suomenlahden ja koko Itämeren tilannetta helpottaisi kaikkien yhdyskuntajätteiden tehokas puhdistaminen fosforista. Knuuttilan mukaan tähän pitäisi keskittyä uusien EU-maiden ja Venäjän alueella sekä Valko-Venäjällä.

-Jos nämä maat puhdistaisivat jätevetensä Suomen tasoisesti, Itämeren fosforikuormitus laskisi kolmanneksella.

Toiveet Itämeren kunnon paranemisesta kohdistuvat kaupunkien jätevesien puhdistamiseen, sillä maatalouden kuormitus ei ole vähentynyt. Suomessakin maatalouden päästöjen vähentämistä on yritetty sadoilla miljoonilla euroilla. Tulokset ovat jääneet olemattomiksi. Maatalous tuottaa yli puolet Itämerta rehevöittävästä kuormasta.

-Paljon on kiinni Puolasta. Pelkona on, että maatalouden tehostuminen etenkin uusissa EU-maissa lisää Itämeren kuormitusta jopa puolella nykyisestä, Knuuttila arvioi.

Jos Itämeren ja Suomenlahden kuormitusta ei saada aisoihin, kauhukuvana on valtavien levälauttojen muodostuminen aina kesän hellekausien aikana.

Aranda kartoitti merenpohjaa

Rannikolla tutkimusta tehneen Muikun lisäksi työssä oli myös tutkimusalus Aranda avomerellä. Kemiallisten ja biologisten mittausten lisäksi Aranda kartoitti pohjan rakennetta ja geologiaa.

-Suomenlahden itäosassa pohjasta purkautuu paikoitellen metaania biomassan hajotessa, erikoistutkija Harri Kankaanpää kertoo.

Itämeren pohjaan kaavaillun kaasuputken suunnittelussa pitäisi Kankaanpään mukaan huomioida Suomenlahden pohjan piirteet. Kaikuluotauksissa vahvistui, että pohjan muoto ja rakenne vaihtelevat. Osa pohjasta on löyhää ainesta, osa kiveä, ja lisäksi pohjassa on syviä kanjoneja.

(MTV3-STT)