Suomenlahden pohja kuntoutumassa

Läntisen Suomenlahden pohja on aiempaa paremassa kunnossa. Pohjaeliöstö on elpymässä. Uhka ei kuitenkaan ole ohi, vaan tilanne voi vielä heikentyä.

Läntisen Suomenlahden pohjaa viime kesänä koetellut happikato näyttää hellittävän. Tähän viittaavat merentutkimusalus Arandan tuoreet mittaukset avomereltä Hangon tasalta. Happipitoisen veden runsastumisen myötä myös pohjaeliöstö elpyy.

- Tilanne ei ole kuitenkaan vielä hyvä, ja se voi muuttua myös huonompaan suuntaan, sanoo erikoistutkija Mirja Leivuori.

Viime heinäkuuhun verrattuna tilanne on kuitenkin hivenen parempi, sillä silloin pohjan lähivedessä ei ollut happea vaan runsaasti rikkivetyä.

Happi pitää meren pohjaeliöstön hengissä, mutta sen lisäksi se sitoo maalta peräisin olevat fosforipäästöt pohjakerrostumiin. Jos pohjavedessä ei ole happea, fosfori vapautuu ja nousee veden kiertoliikkeen myötä pintaan mm. sinilevien ravinnoksi.

Merentutkimusalus Aranda on tehnyt mittauksia avomerellä Hangon tasalta. Arandan tutkimusmatka on osa suurempaa hanketta, jossa kehitetään työvälineitä Suomenlahden suojelemiseksi.

Tutkimus tehdään yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen ja Helsingin yliopiston kanssa. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa uutta ekosysteemimalleihin sovellettavaa tietoa fosforin ja piin sitoutumis- ja vapautumisnopeuksista vaihtelevissa ympäristöoloissa rannikon ja avomeren pohjakerrostumissa sekä arvioida fosforin osuutta Suomenlahden rehevöitymisessä.

(MTV3-STT)

Lue myös:

    Uusimmat