Suomen uhkakuvana hyökkäys tietojärjestelmiin

Suomen huoltovarmuuskeskuksen tärkein painopiste on tällä hetkellä helposti haavoittuvien tietojärjestelmien turvaaminen.

Huoltovarmuuskeskuksen uusi johtaja Ilkka Kananen kertoo MTV3:n Huomenta Suomen haastattelussa, että perinteisen sodan uhka Suomessa on pieni. Sitä vastoin nyt on keskityttävä uudenlaisiin yhteiskunnan haasteisiin. Suomeen vaikuttavat myös muun maailman tapahtumat.

- Tosiasiahan on, että joka puolella maailmassa parhaillaankin soditaan ja niiden välilliset vaikutukset saattavat ulottua Suomeen, esimerkiksi ulkomaankaupan muodossa, Kananen sanoo.

Ruuan hinnan nousu on puhuttanut viime aikoina paljon, ja kansainvälisesti voidaan jo puhua ruokakriisistä. Suomessa ruokaviljaa on varastoitu riittävästi noin vuoden tarpeeseen. Myös polttoaineen kohonnut hinta ja epävarmuus sen saatavuudessa on otettu huomioon huoltovarmuuskeskuksessa.

- Ei ole vanhanaikaista varastoida viljaa ja polttoainetta. Meillä on viiden kuukauden tuontipolttoaineiden huoltovarmuus ja se on nimenomaan sen vuoksi, että polttoaineiden tuonti meille syystä tai toisesta keskeytyisi, koska olemme hyvin riippuvaisia tuontipolttoaineesta, Huoltovarmuuskeskuksen johtaja kertoo.

Suomella on valmius estää tietoturvahyökkäyksiä

Tällä hetkellä todennäköisin uhkakuva on verkkohyökkäys kriittisiin tietojärjestelmiin, jotka pitävät yllä yhteiskuntaamme.Niihin kohdistuvat iskut voivat tehokkaasti lamauttaa koko yhteiskunnan toiminnan

Virossa hyökkäykset keskittyivät keväällä ja alkukesästä maksuliikennejärjestelmiin, uutisvälitykseen ja valtion hallintoon. Pankkitoiminnot olivat kaatuneina nelisen päivää.

- Meillä on Suomessa suhteellisen hyvät keinot torjua näitä hyökkäyksiä, meillä on oma torjuntajärjestelmä tietoturvaloukkauksille yhdessä viestintäviraston kanssa, Kananen kertoo.

Yksi tärkeä painopiste huoltovarmuuden kehittämisessä on lisäksi merenkulun ja laivaliikenteen turvaaminen.

- On tietynlainen uhkatekijä vakavissa kansainvälisissä häiriötilanteissa, että Suomen kaupasta noin 30 prosenttia kulkee Suomen lipun alla. Olisi nimenomaan tärkeää, että meillä olisi oman lipun alla jäävahvisteista aluskantaa, Kananen toteaa.

Lue myös:

    Uusimmat