Suomen suurin luonnonsuojelurikos: Epäilyt laajenivat muihin maihin

Suomen suurimmalla luonnonsuojelurikosjutulla on monia yhteyksiä myös ulkomaille.

Järjestelmällistä linnunmunien keräystoimintaa on tehty Suomen lisäksi Britanniassa, Ruotsissa, Norjassa, Hollannissa ja Islannissa. Rikoksesta epäillyt ovat olleet toisiinsa yhteydessä maasta riippumatta. He ovat muun muassa myyneet ja vaihtaneet linnunmunia keskenään.

– Koko vyyhti lähti purkautumaan vuosien 2005 ja 2006 aikana Britanniasta, kun ensimmäiset henkilöt jäivät kiinni linnunmunien keräämisestä. Tämän jälkeen kävi ilmi, että epäillyillä oli yhteyksiä Ruotsiin ja ruotsalaisilla puolestaan suomalaisiin, rikostorjuntapäällikkö Hannu Sinkkonen kertoo MTV3 Uutisille.

Tämän jälkeen vyyhti laajeni Norjaan, Islantiin ja Hollantiin. MTV3 Uutisten tietojen mukaan näiden maiden tutkinnat ovat kuitenkin vasta alkutekijöissään. Britanniasta lähtöisin olevassa, kansainvälisessä rikosjuttukokonaisuudessa on takavarikoitu noin 30 000 linnunmunaa. Esimerkiksi Ruotsissa on tutkinnassa neljä henkilöä, joiden hallusta on takavarikoitu yhteensä noin 6 000 linnunmunaa.

Jo ennestään kovat korvausvastuut nousivat

Munarikosjuttu tuli Suomen tullin tutkintaan vuonna 2011. Rikoksista epäiltyinä on kaksi miestä ja heidän hallustaan on takavarikoitu yli 10 000 linnunmunaa sekä noin 300 lintua.

MTV3 Uutisten saamien tietojen mukaan suomalaismiesten yhteisvastuullinen korvausvastuu nousee aiemmin julkisuuteen ilmoitettua korkeammaksi. Tulli on arvioinut aikaisemmin, että miesten korvausvastuu nousee yhteensä noin 700 000 euroon, mutta MTV3 Uutisten tietojen mukaan korvausvastuu liikkuu jopa 800 000 euron tienoilla.

Rikosnimikkeinä Suomen juttukokonaisuudessa on luonnonsuojelurikos, metsästysrikos, salakuljetus, veropetos ja ampuma-aserikkomus. Asia siirtyy syyttäjälle alkuviikosta.

Kiinnostusta Suomen järjestelmään

Mutta toisin kuin Suomessa, Ruotsissa ei esimerkiksi ole Suomen kaltaista korvausjärjestelmää rauhoitettujen eläin- ja kasvilajien osalta. Se on herättänyt laajaa mielenkiintoa kansainvälisesti.

Tarkempia selvityksiä korvausjärjestelmän perusteista on Suomesta pyydetty muun muassa Ruotsin ja Britannian oikeus- ja ympäristöviranomaisten taholta.

Lue myös:

    Uusimmat