Suomen Pohjola-osakkeista ei vielä myyntipäätöksiä

Hankeen vastustajat saivat kokouksessa läpi vaatimuksen ylimääräisen yhtiökokouksen koolle kutsumisesta 14. tammikuuta 1998. Muuten yksimielisessä hallintoneuvostossa ainoan eriävän mielipiteen osakkeiden myyntivaltuutukselle kirjasi paimiolainen rehtori Kari Kaunismaa, jonka mukaan koko Suomi-yhtiön asia pitäisi jäädyttää siksi, kunnes asia on kokonaisuudessa juridisesti selvitetty.

Suomen hallituksen puheenjohtajan Iiro Viinasen mukaan hallintoneuvosto antoi yhtiön hallitukselle valtuudet Pohjolan osakkeiden myynnistä ja yhtiön osakesalkun hajauttamisesta.
-Tämä päätös antaa meille täyden mahdollisuuden myydä osakkeet pienissä tai suurissa erissä. Keskustelussa kuitenkin todettiin, ettei osakkeita myydä yhtenä eränä ja yhdelle taholle eikä vihamieliselle taholle, sanoi Viinanen.

Viinanen sanoi antaneensa hallintoneuvostolle esimerkinomaisen selonteon siitä, miten osakkeet myytäisiin pienissä erissä ja miten se käytännössä tapahtuisi. Hän kuitenkin korostaa, ettei mitään päätöksiä myynnistä ole vielä tehty.

Pohjolan osakkeista on ollut kiinnostunut etenkin ruotsalainen vakuutusyhtiö Skandia, joka on Pohjolan vähemmistöosakas. Skandian johto on kertonut kiinnostuksestaan lisätä omistustaan Pohjolasta.

Kaunismaa suuntaisi vakuutetuille

Suomi yhtiön sulauttamista ja Pohjolan osakkeiden myyntiä vastustanut Kaunismaa muuttaisi mieluummin Suomen osakeyhtiöksi, jolloin se voisi jatkaa toimintaansa.
-Jos Pohjolan osakkeet myydään, sen tulisi tapahtua siten, että Suomen vakuutetuille suunnattaisiin osakeanti, jolloin he saisivat nykyisestä omistuksestaan kunnon korvauksen, sanoi Kaunismaa.

Suomen Pohjola-osakkeiden markkina-arvo on noin kaksi miljardia markkaa, mutta hanketta vastustaneen osakesäästäjien keskusliiton puheenjohtaja Jarmo Leppiniemi on arvioinut äänivaltaisen osakepotin todelliseksi arvoksi noin neljä miljardia markkaa.
(STT)