Suomen Pankin Sutela: Tshernomyrdinin talousopit sekavia

Venäjän taloudella ei juurikaan ole mahdollisuuksia nousta sekasorrosta vt. pääministeri Viktor Tshernomyrdinin hahmottelemilla opeilla. Suomen Pankin Venäjä-asiantuntija Pekka Sutelan mukaan kiinteään valuuttakurssiin pyrkiminen ja setelirahoitus eivät sovi yhteen keskenään.

Venäjän talouskuva näyttää juuri nyt lohduttoman synkältä. Keskuspankin varannot ovat niin vähäiset, ettei sillä ole minkäänlaista rahapoliittista pelivaraa. Lisäksi valtiolle ei heru ulkomailta luottoja, veronkanto pätkii ja kokonaistuotanto supistuu.
-Tässä tilanteessa Venäjä voi joko julistaa itsensä maksukyvyttömäksi tai turvautua setelirahoitukseen. Selvää kuitenkin on, ettei setelirahoitus ole sopusoinnussa kiinteän valuuttakurssin kanssa, Suomen Pankin siirtymätalouksien tutkimuslaitosta johtava Sutela korostaa.

Sutela pitää täysin selvänä, että setelirahoituksen seuraukset kansantaloudelle muodostuvat haitallisiksi. Jälki on sitä pahempaa, mitä kovemmilla kierroksilla setelipainot pyörivät. Tshernomyrdinin perjantaina parlamentin ylähuoneessa esittämät puheet "taloudelliseen diktatuuriin" siirtymisestä nostavat Sutelan kasvoille ilkikurisen hymyn. Hän toteaa, että olisi "hauska tietää", mitä puheilla tarkoitetaan.

-On havaittavissa sävyeroja Tshernomyrdinin eri lausuntojen välillä riippuen siitä, mille ryhmälle hän kulloinkin puhuu. Koska Tshernomyrdin jostakin syystä, masokismista kenties, haluaa Venäjän pääministeriksi, hänen täytyy sovitella sanojaan tilanteen mukaan, Sutela huomauttaa. Esimerkiksi sorvatessaan talouspoliittisia suuntaviivoja duuman eri ryhmien kanssa, Tshernomyrdinin täytyy korostaa palkkojen, eläkkeiden ja pankkien turvaamista. Keskusteluissa ulkomaisten lainottajien kanssa sävy on luonnollisesti kokonaan toinen. Ainakin markkinareaktioiden perusteella Tshernomyrdinin uskottavuus lähenee nollaa. Sutela huomauttaa, että viime aikoina pörssikurssit ovat tulleet ryminällä alas joka kerta kun mies on suunsa avannut.

Ruplakriisi näkyy inflaation kiihtymisenä

Tuoreet tilastot kertovat pari viikkoa jatkuneen ruplakriisin vaikutusten iskeneen jo melkoisella voimalla Venäjän talouteen. Maan tilastoviranomaisten mukaan kuukausi-inflaatio kohosi elokuussa 15 prosenttiin. -Tämä tieto, mikäli se nyt sattuu pitämään paikkansa, kertoo ruplan devalvaation lyöneen nopeasti läpi kuluttajahintoihin ja ostovoimaan, Sutela arvioi. Perjantaina ruplan sukellus jatkui edelleen. Yksi dollari vastasi jo noin 18,2-18,5 ruplaa, kun elokuun puolivälissä alkanut luisu lähti liikkeelle 6,2 ruplan tasolta.

-Täytyy tosin muistaa, että noteeraukset syntyvät äärimmäisen ohuilla markkinoilla, joten ne eivät heijasta minkäänlaista tasapainotilannetta. Suunta ja nopeus kuitenkin kuvastavat ruplan dramaattista heikkenemistä, Sutela tähdentää. Hänen mukaansa ruplaan ei kohdistu minkäänlaisia spekulaatioita, koska todellisia ruplamarkkinoita ei ole olemassa. Vastaava tilanne näkyy myös Moskovan pörssissä, jossa osakekurssit ovat painuneet ennätysalhaiselle tasolle. RTS -indeksi liikkuu 60 pisteen tuntumassa, kun se vielä viime vuoden lopulla kurkotti kohti 600 pistettä.
-Halvoille venäläisille arvopapereille ei yksinkertaisesti riitä ottajia, mikä kertoo sijoittajien täydellisestä epäluottamuksesta.

Vientiongelmat eivät rokota talouskasvua

Suomessa Venäjän talouskurimus on herättänyt huolta ennen muuta vientiyrityksissä ja pörssipiireissä. Kriisi tyrehdyttää idänkauppaa, koska tulevaisuudestaan huolestuneet venäläiset ostajat piilottavat dollarinsa mieluummin patjojen alle kuin maksavat niillä tuontitavaroita. Venäjään liitetty poliittinen riski puolestaan pelottaa suuret kansainväliset sijoittajat pois Helsingin pörssistä. Siirtymätalouksien tutkimuslaitoksessa ei kuitenkaan nähdä Venäjän tilanteen rokottavan Suomen talouskehitystä kovinkaan rajusti. Venäjän osuus maamme kokonaisviennistä jää 7 prosenttiin, ja vaikka vienti itään seisahtuisi kokonaan, niin vaikutukset bkt-kasvuun jäisivät tutkija Iikka Korhosen mukaan "joihinkin prosentin kymmenesosiin".

Pekka Sutela korostaa, että Venäjälle menevien tuotteiden kotimaisuusaste on selvästi alempi kuin takavuosina. Tämä nipistää entisestään vientitakaiskujen synnyttämää bkt-vaikutusta. -Ehkä Venäjän tapahtumat kuitenkin osaltaan lievittävät kesän mittaan heränneitä pelkoja taloutemme ylikuumenemisesta, Sutela heittää.
(STT)

Lue myös:

    Uusimmat