Suomen otsonikerros paksu tänä talvena

Yläilmakehän otsonikerros Suomen päällä on säilynyt tänä talvena niin paksuna, ettei talvihangilla hiihtävillä ole suurta vaaraa saada liikaa auringon haitallista ultraviolettisäteilyä. Toisaalta parin viime vuosikymmenen aikana otsonikerros on esimerkiksi Euroopan yllä ohentunut niin, että maahan pääsevän uv-säteilyn määrä on lisääntynyt 20 prosenttia.

Yläilmakehän otsonikerrosta mitataan muun muassa luotainpalloilla, jotka lähtevät ilmaan Ilmatieteen laitoksen Sodankylän asemalta. Tänä talvena luotaimet ovat kertoneet myönteisiä lukemia otsonikerroksen paksuudesta.

- Tälläisiä hyviä otsonitalvia on ollut muutama vuoden 1997 jälkeen, Sodankylän kohdalla ollaan siis menossa parempaan suuntaan. Mutta sitten kun otetaan maailmanlaajuinen näkökulma, niin pitkäaikainen trendi alaspäin on edelleen aika iso, sanoo professori Esko Kyrö Ilmatieteen laitokselta.

Otsonikato ja sen myötä ultraviolettisäteilyn lisääntyminen on ollut suurinta parin vuosikymmenen aikana Euroopan, Itä-Aasian ja Etelämantereen alueella. Otsonin määrä on vähentynyt noin 20 prosenttia. Otsonikerroksen paksuus riippuu paljolti yläilmakehän lämpötilasta. Monet Suomen viime talvet ovat olleet keskimääräistä lämpöisempiä eikä otsonikato ole käynnistynyt.

Otsonikerroksen odotetaan säilyvän lopputalvenkin sellaisena, ettei ulkoilijoilla ole suurta vaaraa uv-säteilystä. Tänä vuonna Ilmatieteen laitos alkaa saada otsonitietoa myös viime viikolla avaruuteen laukaistusta Envisat -satelliitista ja sen suomalaisesta mittauslaitteesta.

Huomenna Ilmatieteen laitos allekirjoittaa yhteistyösopimuksen Kiinan vastaavan laitoksen kanssa. Suomalaisia kiinnostaa tutkimusmielessä erityisesti Kiinan Himalajan alue, sillä siellä ultraviolettisäteilyn määrä on maapallon suurin.

(MTV3)

(Seitsemän uutiset 7.3.2002)

Lue myös:

    Uusimmat