Suomen metsät sitovat hiiltä entistä paremmin

Metsäntutkimuslaitoksen (Metla) mukaan metsien kyky sitoa hiiltä ilmakehästä on lähes kaksinkertaistunut vuosina 1990-2008. Näin on tapahtunut, vaikka metsäteollisuuden avohakkuut ovat herättäneet kauhistelua.

Metlan tiedot perustuvat valtakunnalliseen metsien inventointiin. Raportteja käytetään pohjana kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa.

Metlan tutkija Tarja Tuomainen kertoo, että Suomen metsien muodostama hiilinielu vastasi kaksi vuotta sitten 42 miljoonaa hiilidioksiditonnia. Samaan aikaan Suomen kokonaispäästöt ilmakehään olivat 70 miljoonaa hiilidioksiditonnia.

Metsät imivät siten ilmakehästä hiilidioksidia määrän, joka oli reippaasti yli puolet Suomen päästöistä.

Hiilensidontakykyä on lisännyt nimenomaan puuston kasvu. Talojen ja liikenneväylien rakentaminen on supistanut hieman metsäpinta-alaa, mutta metsien osuus Suomen pinta-alasta on edelleen noin 73 prosenttia.

Metsien hiilitasetta parantaa myös se, että turvemaiden ojituksesta syntyvien päästöjen määrä on laskenut tasaisesti 1990-luvun alusta lähtien.

Metsien muodostaman hiilinielun tuplaantuminen johtuu siitä, että Suomen metsistä hakataan jatkuvasti puuta vähemmän kuin sitä kasvaa.

Metlan mukaan tukki- ja kuitupuun kestävät hakkuut voisivat nousta 70 miljoonaan kuutiometriin vuodessa ajanjaksolla 2007-2016. Viime vuosina puun käyttö on jäänyt keskimäärin 55 miljoonaan kuutiometriin.

Energiapuuta lisää

Metsien arvo ilmaston kannalta on noussut esiin myös energialähteenä. Euroopan unioni on asettanut velvoitteita uusiutuvan energian käytön lisäämisestä.

Suomessa puu on tärkein uusiutuvan energian lähde. Metla arvioi, että energiapuuta on mahdollista hakata 13 miljoonaa kuutiometriä vuodessa ilman, että metsäteollisuuden puunkäyttö vaarantuisi.

Määrä on likimain sama kuin hallituksen keväällä päättämässä niin sanotussa risupaketissa. Metla vakuuttaa, ettei sen laskelma ja hallituksen tavoite ole yhteydessä toisiinsa.

Energiapuuksi käyvät oksat, latvukset, kannot ja läpimitaltaan pienet harvennuspuut. Niiden käyttö riippuu metsäteollisuuden tukin ja kuitupuun tarpeesta, sillä energiapuun korjaaminen on taloudellisesti mielekästä vain aukko- ja harvennushakkuiden yhteydessä.

Metlan tutkija Olli Salminen kertoo, että metsähakkeen käyttö on kasvanut hiljalleen noin viiteen miljoonaan kuutiometriin vuodessa. Hän huomauttaa kuitenkin, että pientaloissa käytetään puuta lämmitykseen toiset viisi miljoonaa kuutiota. Siten puuta poltetaan jo energiaksi 10 miljoonaa kuutiota vuodessa.

Savuna ilmaan

Metsäteollisuuden energia- ja ilmastopäällikkö Ahti Fagerblom varoittaa innostumasta liikaa bioenergiasta.

Hänen mukaansa liian korkeat bioenergiatuet voivat johtaa siihen, että metsien muodostamaa hiilivarastoa poltetaan savuna ilmaan.

Fagerblom korostaa puurakentamisen merkitystä ilmaston kannalta, sillä metsän sitoma hiili pysyy varastoituna myös laudoissa ja lankuissa.

(MTV3 - STT)