Suomen lukioissa merkittäviä eroja

Suomen lukioiden jakaantuminen selviin kasteihin näyttää olevan pysyvä ilmiö. MTV:n uutisten tekemän selvityksen mukaan selvä enemmistö kouluista selvisi ylioppilaskirjoituksista suurin piirtein samalla tavalla kuin vuosi sitten. Huippusaavutukset saatiin samoista kouluista ja toisaalta samat koulut olivat taas peränpitäjinä.

Ylioppilaat saivat valkolakkinsa hyvin erilaisilla papereilla. Kun parhaat keräsivät yli 50 puoltoääntä, heikoin sai lakkinsa 7 äänellä. Sama ero näkyy myös kun kouluille lasketaan oppilaiden keskiarvo. Kouluja joissa keskiarvo jäi alle 20 puoltoäänen oli 92 kappaletta, valtaenemmistö kuului suureen keskiluokkaan ja yli 25 puoltoäänen huippukaartiin kipusi 45 koulua.

MTV:n uutistoimistus teki nyt toisen kerran selvityksen koulujen menestymisestä ylioppilaskirjoituksissa. Tiedot kerättiin kaikkien yli 40 000 kevään ylioppilaskokelaan koetuloksista. Tuloksista poimittiin kunkin oppilaan puoltoäänien määrä. Tiedot siirrettiin tietokoneelle ja niiden perusteella laskettiin kullekin koululle kaikkien oppilaiden keskiarvo. Menetelmä ei ole hienosyinen, mutta ainakin se on täsmälleen sama kaikille kouluille.

Tulokset ovat yllättävänkin samanlaisia kuin vuosi sitten. 20:n parhaan koulun joukossa on 15 samaa koulua kuin viime vuonna. Ja kahdenkymmenen heikoimmin pärjänneen joukossa on 13 edellisvuoden peränpitäjää. Vaikka rehtorit etukäteen arvelivat, että kaikki riippuu siitä millainen vuosikerta sattuu käsiin, todellisuudessa puoltoäänien keskiarvo muuttui alle pisteen verran yli puolessa maamme lukioista. Ja yli kolmeen pisteen heitto hyvään tai huonoon suuntaan sattui vain 6 prosentissa kouluista.

(MTV3)

(Seitsemän uutiset 11.06.2003)

Ylioppilaskirjoitusten tulokset eivät ole oikea mittari arvioitaessa opetuksen laatua, sanoo opetusministeri Tuula Haatainen.

(Huomenta Suomi 12.06.2003)

Lue myös:

    Uusimmat