Suomen lantaongelmaan etsitään ratkaisuja

Lantaa tuottavat eläintilat ovat eri puolella Suomea kuin sitä tarvitsevat kasvinviljelytilat. Pohjanmaalla syntyy noin 42 prosenttia Suomen lantafosforista. Suurin tarve puolestaan olisi Itä- ja Keski-Suomessa.

Teoriassa Suomessa syntyy lantaa niin paljon, että fosforilannoitetta ei tarvitsisi käyttää lainkaan.
- Jos lannoitettaisiin kasvien tarpeen mukaan, niin lantafosfori riittäisi kasvien tarpeeseen, mutta tällä hetkellä fosforilannoitussuositukset ovat paljon korkeammat kuin mitä kasvit todellisuudessa tarvitsevat. Asenteissa on parantamisen varaa: lantaperäistä fosforia ei pidetä yhtä hyvänä kuin väkilannoitetta, toteaa erikoistutkija Kari Ylivainio Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksesta (MTT).

Lannan kuskaaminen ei kannata

Ongelma on kuitenkin se, että lannan kuljettaminen paikasta toiseen tulee liian kalliiksi.
- Tietenkin pitäisi saada ravinteita vähän konsentroitua eli ravinnepitoisuuksia pitäisi saada nostettua, jolloin kuljetuskustannukset olisivat alhaisempia. Nykyisinhän lannasta suurin osa on vettä ja veden kuskaaminen on todella kallista, selittää Ylivainio.

- Yksi alueellinen yksinkertainen mahdollisuus on se, että saataisiin kasvintuotantotilat ja kotieläintilat tekemään enemmän yhteistyötä lannan käytön suhteen, toivoo erikoistutkija Sari Luostarinen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksesta (MTT).

Lantaa voisi myös käyttää energiantuotantoon tai kehitellä siitä uudenlaisia tuotteita kuten vaikka nestemäistä typpiliuosta lannoitteeksi.

Maailman fosforivarat hupenevat

Tutkijoiden mielestä lantaongelman ratkaisukeinot ovat jo olemassa. Nyt pitäisi vain saada keskenään kiistelevät osapuolet tekemään yhteistyötä.

- Meillä on paljon erilaisia työkaluja, joita voisimme ottaa käyttöön ja joista voisi sorvata erilaisia yhdistelmiä, jotka sopisivat tapauskohtaisesti eri tiloille tai alueille. Se, että keskitytään siihen, kuka tekee väärin tai kuka ei tee jotain, se ei vie asiaa eteenpäin, moittii Sari Luostarinen. 

Ennen pitkää lantaongelmaan on pakko löytää ratkaisu. Maailman fosforivarat ovat nimittäin hupenemassa ja se nostaa väistämättä väkilannoitteiden hintaa. 
- Halu lisätä lantaperäisn fosforin käyttöä varmasti kasvaa. Eurot ovat tässä varmaan paras neuvottelija, uskoo Kari Ylivainio.
Suomessa syntyy 17,5 miljoonaa kiloa lantafosforia vuodessa.