Suomen kannattaa olla EU:ssa sillanrakentaja

Suomen sooloilu Kreikalta vaadittujen erityistakuiden kanssa herätti viime vuonna hämmästystä monissa EU-maissa ja myös EU:n komissiossa Brysselissä. Kompromissien työstäjänä tunnettu pieni maa muutti euroalueen velkakriisin peittoamisessa yllättäen linjaansa.

EU:n komission varapuheenjohtaja Olli Rehn (kesk.) ei lähde suoraan arvostelemaan yhtä jäsenmaata eikä varsinkaan kotimaataan. Vuodet Brysselissä ovat kuitenkin opettaneet, että kritiikkiä voi ilmaista diplomaattisesti kaarrellen.

– Olen kyllä huolissani siitä, että EU:n kahtiajako pohjoisen ja etelän sekä toisaalta taloudellisesti vahvojen ja heikkojen maiden välillä syvenee, Rehn aloittaa.

Saksaa peesattu liiankin tiukasti

Ei ole mikään salaisuus, että Suomi kuuluu vahvaan pohjoiseen ja sitä kautta Saksan peesaajiin Hollannin ja Itävallan ohella. Pääministeri Jyrki Katainen (kok.) ja valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.) eivät ole tätä mitenkään peitelleet. Pikemminkin Suomen edustajat ovat erilaisissa tapaamisissa ja neuvotteluissa alleviivanneet olevansa samaa mieltä joko liittokansleri Angela Merkelin tai valtiovarainministeri Wolfgang Schäublen kanssa.

– Oma roolini komission varapuheenjohtajana, ja pitäisin sitä myös aika hyvänä roolina pienelle Suomen kaltaiselle jäsenvaltiolle, on rakentaa siltaa ja pyrkiä hakemaan yhteisiä eurooppalaisia ratkaisuja, yhteisiin eurooppalaisiin ongelmiin, eikä tuijottaa pelkästään yhtä siivua siitä yhteisestä ongelmasta tai yhteisestä ratkaisusta, Rehn pyörittelee.

Kun Euroopassa on viime viikkoina keskusteltu muiden muassa euroryhmän uudesta puheenjohtajasta eli Luxemburgin Jean-Claude Junckerin seuraajasta, suomalaisehdokkaiden, ennen muuta pääministeri Kataisen mahdollisuuksia on pidetty huonoina. Syyksi on mainittu lähes poikkeuksetta se, että takuuvenkoilu Kreikan kanssa tahrasi Suomen mainetta Etelä-Euroopassa. Tosin on myös niin, että toinen suomalainen euroalueen avainpaikalla Rehnin rinnalla olisi yksinkertaisesti liikaa.

Lue myös:

    Uusimmat