Suomi ja Viro sopivat yhteisestä LNG-suunnitelmasta

Isompi terminaali on tulossa Suomeen ja pienempi Viroon.

Suunnitelmaan kuuluu myös kaasuputken rakentaminen Suomen ja Viron välille sekä yhteys Latvian maanalaisiin kaasuvarastoihin. Kaasuputki olisi valmis viimeistään vuonna 2019.  

- Saimme selkeän päätöksen läpi, Stubb sanoi.  

Roivaksen mukaan LNG-hankkeet toteutetaan niin nopeasti kuin se on teknisesti mahdollista.  

Suomen ja Viron kiista LNG-terminaalista on haitannut hankkeen etenemistä pitkään. Alun perin kumpikin maa havitteli Suomenlahden suurterminaalia kokonaan omalle alueelleen. Viime talvena Viro kuitenkin ehdotti hankkeen jakamista.  

Syyskuussa suomalaisen kaasuyhtiön Gasumin ja virolaisen Alexelan neuvottelut katkesivat, kun EU-tuen määrä osoittautui riittämättömäksi. EU:n huippukokous päätti kuitenkin lokakuussa, että hankkeen edistämistä jatketaan kahden terminaalin pohjalta.  

Stubbin mukaan EU:n suunnittelema 300 miljardin euron investointirahasto antaa hyvät mahdollisuudet LNG-terminaalien rakentamiseksi. Lisäksi Suomi ja Viro odottavat, että EU rahoittaa 75 prosenttia kaasuputkesta.  

Rahoitus on silti edelleen auki. Suomi ja Viro pyrkivät nyt varmistamaan LNG-hankkeille merkittävän EU-rahoituksen, sillä tuen taso vaikuttaa oleellisesti hankkeen kannattavuuteen.  

Kaasuvarastot parantavat varmuutta  

Elinkeinoministeri Jan Vapaavuoren (kok.) mukaan LNG-terminaalit ja kaasuputki muodostavat kokonaisuuden, sillä putkea ei kannata rakentaa ilman terminaaleja.  

Suomen ja Viron suunnitelman mukaan Baltian kaasuinfrastruktuuria kehittämällä saadaan yhteys Latvian maanalaisiin kaasuvarastoihin. Kaasuvarastot ovat maailmalla harvinaisia. Ne parantavat oleellisesti kaasun toimitusvarmuutta.    

EU tukee periaatteessa LNG-terminaalien rakentamista, koska ne vähentävät riippuvuutta Venäjältä putkia pitkin tulevasta kaasusta. Nesteytettynä maakaasua voidaan tuoda laivoilla kaikkialta maailmasta.