Suomen ja Itävallan ministerit: Emu hyvä maataloudelle

Suomen maatalousministeri Kalevi Hemilä (sit.) tuki virkaveljensä näkemystä tiedotustilaisuudessa, joka pidettiin samaan aikaan kun eduskunta äänesti hallituksen Emu-tiedonannosta. Molterer huomautti, että yli 60 prosenttia itävaltalaisista haluaa maansa Emuun. Myös maanviljelijät kannattavat Emua, koska heillä on kokemusta tulojen putoamisesta, kun Italian liira on heikentynyt 10-30 prosenttia.

Itävallan lihantuotannosta 40 prosenttia viedään ja Italia on suurin vientimaa. Maidontuotannosta menee vientiin yli 20 prosenttia. Italiaan viedään myös viljaa ja puuta. Hemilän mukaan Suomessa ei ole juuri puhuttua Emun vaikutuksesta maatalouteen.
-Pienelle maalle, joka tuottaa pieniä määriä on paljon helpompi toimia, kun valuutat ovat vakaita. Meillä on joillakin aloilla paljon vientiä, Hemilä sanoi.

Agendaan suhtaudutaan samalla tavalla

Molterer johtaa heinäkuun alusta vuoden loppuun EU:n maatalousministerineuvostoa, sillä Itävallasta tulee heinäkuun alusta unionin puheenjohtajamaa. Hänen mukaansa Itävallan ja Suomen näkemykset EU:n komission Agenda 2000 -esityksestä ovat samanlaiset. Itävallassakaan ei olla tyytyväisiä hintojen leikkaamiseen esitetyllä tavalla. Moltererin mukaan itävaltalaisviljelijät menettäisivät yli kaksi miljardia shillinkiä eli vajaat miljardi markkaa.

Itävalta haluaa tulevaisuudessakin maitokiintiön, jota ilman tuotanto keskittyisi paremmille alueille. Täysi kompensaatio on saatava myös liha- ja viljasektorilla. Toimenpiteitä tarvitaan myös öljykasvien ja uusiutuvien energialähteiden tueksi.
-Yritämme viedä Agendaa eteenpäin niin pitkälle kuin mahdollista. Ratkaisut täytyy saada aikaan hyvissä ajoin. Pahinta maataloudelle olisi, että keskustelut jatkuisivat pitkään ilman, että selvyyttä syntyy, Molterer sanoi. Moltererin mukaan maataloudelle tarvitaan eurooppalainen malli. Se merkitsee kestävää ja monimuotoista maataloutta, joka on kilpailukykyistä, mutta jota harjoitetaan kaikilla alueilla mukaan lukien vähemmän suotuisat alueet.

Ratkaisujen aikaansaamista Agendasta on Moltererin mielestä liian varhaista arvioida. Joka tapauksessa tarvitaan eri puheenjohtajamaiden tiivistä yhteistyötä, koska ratkaisuille on kaksi mahdollisuuksien "ikkunaa". Moltererin mukaan ensimmäinen ikkuna on auki tämän vuoden loka-marraskuusta ensi vuoden maalis-huhtikuuhun eli europarlamentin vaalikamppailun alkamiseen. Toinen ikkuna on uuden europarlamentin kokoontumisesta ensi vuoden syyskuusta vuoden loppuun. Suomi on EU:n puheenjohtajamaa vuoden 1999 loppupuoliskon.

MTK vaatii maaseutuelinkeinojen kilpailukyvyn turvaamista Emussa

Maa- ja metsätaloustuottajien keskusliitto MTK vaatii maaseutuelinkeinojen kilpailukyvyn turvaamista Suomen liittyessä talous- ja rahaliiton kolmanteen vaiheeseen. MTK:ssa korostetaan myös tasapainoisen alueellisen ja taloudellisen kehityksen tärkeyttä.
-Maatalouden kannalta on välttämätöntä, että viljelijöiden yleinen tulokehitys turvataan nykyistä pitkäjänteisemmällä tavalla ja vahvistetaan maatalouden kansallinen tuki EU:n päätösten enimmäismäärien mukaisena tuleville vuosille. Samalla investointi- ja tukipolitiikkaan tarvitaan riittävät resurssit, MTK toteaa kannanotossaan.

Järjestön mukaan maa- ja elintarviketalouden kilpailukykyä heikentävät kustannusrasitteet pitää purkaa nopeasti ministeri Hemilän työryhmän esitysten mukaisesti ja toteuttaa muutoinkin työryhmän esittämä toimenpideohjelma. Metsätaloudessa MTK haluaa vahvistaa puun ostajien ja myyjien välistä neuvottelujärjestelmää siten, että Emun tavoittelemaa markkinoiden vakautta voidaan vahvistaa. Metsänomistajille on tärkeää erityisesti sahateollisuuden kilpailukyky. Kaksi kolmasosaa kantorahatuloista tulee tukin myynnistä, ja Emun ulkopuolelle jäävä Ruotsin kruunu on yhä sahateollisuuden keskeinen hinnoitteluvaluutta.

MTK:ssa katsotaan, että uudessa tilanteessa on tärkeää huolehtia maaseutuyritysten rahoituksesta samoin eduin kuin muualla EU:n sisämarkkinoilla. Erityisesti valtion sijoitustoimintaa tulisi ohjata maaseudun yrityksiin, jotta tasapainoista alueellista kehitystä voidaan pitää yllä ja estää hyvinvoinnin ja talouden keskittymistä.