Suomen Hiihtoliitto kiistää dopingyhteydet

Infuusipussit

Suomen hiihtoliiton toimitusjohtaja Jari Piirainen myöntää, että hiihtomaajoukkue on käyttänyt ns. plasmalaajentajia jo vuodesta 1997 alkaen.

Tiedot tulivat ilmi poliisin tutkittua liiton kirjanpitoa. Plasmalaajentajat tulivat kielletyiksi vuonna 2000.

Lahden MM-kisoissa kuusi suomalaishiihtäjää jäi kiinni juuri plasmalaajentajien käytöstä. Silloin vakuutettiin, että ainetta oli alettu käyttää vasta vuoden 1999 Ramsaun MM-kisojen jälkeen.

Suomen Hiihtoliitto kertoo tänään julkaisemassaan tiedotteessaan, 1990-luvun puolivälissä käynnistetystä yhteistyöstä venäläisten asiantuntijoiden kanssa. Hiihtoliitto kiistää yhteydet dopingiin.

Hiihtoliiton mukaan 1990-luvun puolivälissä aloitettiin maastohiihtoa koskeva immunologinen projekti. Sen tavoitteena oli selvittää yksilölliset erot sairatumisalttiudessa ja kehittää urheilijoiden verinäytteiden perusteella mahdollisuuksien mukaan yksilöllinen rokote vastustustkyvyn parantamiseksi. Tässä projektissa käytettiin venäläisiä asiantuntijoita. Suomen Hiihtoliitto sanoo maksaneensa heidän matkalaskunsa, ylöspitonsa sekä konsulttipalkkionsa.

Projekti ei liiton mukaan yltänyt sille asetettuihin tavoitteisiin (immunologien passin kehittäminen, sairastavuuden väheneminen, yksilöllisen rokoteen kehittäminen) ja sen vuoksi projekti lopetettiin 1990-luvun lopulla. Projektiin ei Hiihtoliiton mukaan missään vaiheessa ole kuulunut "Farmakologista ohjelmaa". Liitto sanoo, että julkisuudessa olleen "Farmakologisen ohjelman" on poliisi löytänyt muussa yhteydessä tehdyssä kotietsinnässä.
Kotietsinnän syytä ei Hiihtoliitto tiedä. SHL sanoo saaneensa tiedot ohjelmasta poliisilta. Löydetyn "Farmakologisen ohjelman" ja SHL:n immunologisen projektin välillä ei SHL:n tietojen mukaan välttämättä ole mitään muuta yhteyttä kuin immunologisessa projektissa tulkkina toiminut venäläinen mies. SHL:n edustajat ovat saaneet tutustua poliisin hallussa olevaan paperiin ja se pitää sisällään jo julkisuudessakin olleita ainenimikkeitä ja niiden käytön suorituksia, mukana on mm. hormonivalmisteita (mm. erytropoetiini ja kasvuhormoni) ja luontaistuotteita. Suomen Hiihtoliiton silloisen valmennusjohden kanssa käytyjen keskustelujen mukaan kyseistä ohjelmaa ei ole käytetty suomalaisessa maastohiihdossa, Hiihtoliitto sanoo tiedotteessaan.

STT:n tammikuussa 1998 uutisoimiin dopingtietoihin ja niiden jatkoselvittelyihin poliisitutkinta ei ole Hiihtoliiton mielestä tuonut lisänäyttöä.

Suomen Hiihtoliitto sanoo, että sen kirjanpidossa on Kari-Pekka Kyrön matkoja Keski-Eurooppaan. Matkojen syyt on kirjattu matkalaskujen yhteyteen ja viety laskujen tarkastuksen, hyväksynnän ja maksamisen jälkeen SHL:n kirjanpitoon. Laskujen hyväksyjillä on ollut riittävät perusteet uskoa annettuun selvitykseen matkojen syistä, liitto sanoo.

Kyrön matkoihin mahdollisesti liittyvät epäselvyydet ovat poliisin selvitettävinä ja jatkotoimista päättävät tarvittaessa syyttäjäviranomaiset ja tuomioistuimet, liitto sanoo. SHL:n mukaan poliisin tutkittavana olevat julkisuudessa esillä olleet maksutapahtumat eivät ole tapahtuneet SHL:n toimeksiannosta eivätkä myöskään SHL:n varoilla.

Poliisitutkinnassa on käynyt ilmi, että vuoden 2001 MM-kisojen yhteydessä tunnetuiksi tulleita, vuoden 2000 alusta kielletyiksi aineiksi muuttuneita plasman laajentajia on käytetty suomalaisessa maastohiihdossa vuodesta 1997 alkaen. Vaikka aineet tuolloin eivät olleetkaan kiellettyjä, poikkeaa tämä tosiasia SHJ:n mukaan sen johdossa vallinneesta käsityksestä.

Vuosien 1997-99 välisenä aikana käytetyn Plasmafusin-nimisen aineen oletettiin ostolaskujen hyväksyjien käsityksen mukaan olevan normaalia ravintoliuosta ja sitä käytettiin liiton tietojen mukaan suonensisäiseen nesteytykseen. Vuoden 2001 MM-hiihtojen jälkeen julkisuudessa olleet tiedot, joiden mukaan plasmanlaajentajien ensikokeilut olisi tehty vasta Ramsaun 1999-kisojen jälkeen eivät siis näyttäisi pitävän paikkaansa, liitto sanoo. Todennäköisesti aineita käytettiin jo MM-hiihdoissa 1997 Norjan Trondheimissa ja sen jälkeen myös Naganossa 1998 sekä Ramsaussa 1999, SHL sanoo tiedotteessaan.

Hiihtoliitto hankki plasmanlaajentajia Oulun yliopiston kautta

Oulun yliopiston fysiologian laitos tilasi 1997-99 kymmeniä litroja Plasmafusin-nimisiä plasmalääkkeitä Suomen hiihtoliitolle, käy ilmi Keskusrikospoliisin (krp) tutkimuksista. Aineet tilasi hiihtoliitolle Yliopiston apteekista professori Juhani Leppäluoto.

Plasmalääkkeitä tilattiin krp:n laskujen mukaan yhteensä 34 litraa. Tilauksista on kuitit hiihtoliiton kirjanpidossa. Ne on tarkastettu ja hyväksytty. Plasmaekspandereita eli plasmanlaajentajia tilattiin hiihdon arvokisojen alla. Tilauksia tehtiin ainakin Trondheimin 1997 ja Ramsaun 1999 MM-hiihtojen ja Naganon olympialaisten 1998 alla.

Leppäluoto kertoi STT:lle tänään, että aineita hankittiin potilaan hoitoon. -Ne on puhtaasti lääketieteellisistä syistä otettu. Kun pitkiä matkoja hiihdetään, jotkut tarvitsevat nestehoitoa jälkeenpäin. Ne tulivat myöhemmin kielletyiksi, eikä niitä sen jälkeen minun kautta haettu, Leppäluoto totesi. Suomen Hiihtoliitto tiedotti asiasta myös itse tänään.

Mäkelä: Kaikki tiesivät SHL:ssä

Krp:n kuulusteluissa Hiihtoliiton lääkäri Pirkka Mäkelä kertoo, että lääkkeet ovat tulleet Hiihtoliitolle ja Kilpa- ja huippu-urheilun valmennuskeskukselle Kihulle. Hiihtoliittoon aineita kulkeutui Mäkelän mukaan jo 1997 tai 1998.

-Kyllä kaikkien on täytynyt tietää asiasta jo tuolloin Suomen Hiihtoliitossa, Mäkelä sanoi poliisille. Kihun johtaja Heikki Rusko taas kertoo poliisille, ettei Kihu ole niitä käyttänyt. -Kihulla ei varmasti ole mitään tekemistä näiden minulle esitettyjen laskujen osoittamien Plasmafusin-lääkeaineiden kanssa, Rusko totesi krp:lle.

Kuulusteluissa ei käy selville, miksi lääkkeet ostettiin välikäden eli Oulun yliopiston kautta. Asiaa kysyttiin mm. Juha-Pekka Turpeiselta, joka aloitti Hiihtoliiton lääkärinä 1998. -Minä olen alun perin tehnyt selväksi sen, että en halua hankkia tai edes hallussa pitää mitään sellaista, johon liittyy edes tulkinnanvarainen mahdollisuus dopingista. Minä en ole tämän vuoksi suostunut hankkimaan näitä laskujen osoittamia aineita, hän kertoo krp:lle.

Hemohes on myös plasmaekspanderi

Lahden MM-kisoissa suomalaishiihtäjät kärysivät Hemohes-nimisen plasmaekspanderin käytöstä. Hemohes on Plasmafusinin lailla plasmanlaajentaja. Molemmat ovat nykyisin kiellettyjä dopingaineita. Hallintoneuvos Lauri Tarastin johtama dopingselvitystyöryhmä piti viime keväänä plasmanlaajentajien käytön mahdollisena syynä kielletyn epo-hormonin käytön peittämistä.

Työryhmä myös arveli raportissaan, että plasmanlaajentajat saattavat kohentaa infuusiopäivänä suorituskykyä parantamalla nestetasapainon säätelyä ja kehon lämpötaloutta sekä tehostamalla ääreisverenkiertoa. Työryhmä myös totesi, ettei se pysty varmentamaan hiihtäjien epo-hormonin käyttöä ilman poliisivaltuuksia. Tarastin ryhmän haastatteluissa valmentajat kertoivat, että plasmaekspandereita käytettiin hiihdossa yleisesti ennen niiden kieltämistä. Lääkkeiden avulla pystytään laskemaan hemoglobiiniarvoja, jotka voivat nousta esimerkiksi epon käytön vuoksi. Epon avulla pystytään lisäämään veren punasoluja, mikä auttaa hapenottokykyä. Hemoglobiinirajat tulivat hiihtoon 1997.

Tilavuokralaskuja lääkäriasemalta

Krp on tutkinut myös jyväskyläläiselle hammaslääkäriasemalle maksettuja laskuja. Asema on laskuttanut laite- ja tilavuokria hiihtoliitolta viisi kertaa yhteensä yli 12 000 markalla eli 2000 eurolla. Vuokralaskuissa esiintyy hiihtoliiton entisen lääkärin Turpeisen nimi. Turpeinen vakuuttaa krp:lle, ettei tiedä asiasta mitään. -Minä näen nyt ensimmäistä kertaa nämä kaikki viisi laskua, joissa on minun nimeni, Turpeinen kertoo krp:lle. -Minulla on aavistus, että tässä on haluttu peittää jotakin, hän sanoo. Laskuista on kyselty myös entiseltä lajijohtajalta Antti Leppävuorelta. -Urheilijat ovat käyneet hoidattamassa hampaitaan, mutta ei niistä tällaisia laskuja pitäisi tulla, hän sanoo krp:lle. Viimeinen lasku hammaslääkäriasemalta on kirjattu 15. joulukuuta 2000. STT:n on tutustunut krp:n esitutkinta-aineistoon jutun asianomistajana.

(MTV3-STT)

(Yhdeksän uutiset 25.3.2002).
Lue aiempi uutinen: Kyrö puolustautuu syytöksillä