Suomen 141-tuen jatkuminen on EU:n vallassa

Valtioneuvosto on vahvistanut esityksen eteläisen Suomen kansallisen 141-maataloustuen jatkamisesta.

Esityksen pohjalta Suomi neuvottelee syksyllä 141-tuen kohtalosta EU:n komission kanssa. Komissio päättänee asiasta ennen kuin nykyinen tukikausi loppuu vuodenvaihteessa.

Esitys lyötiin lukkoon jo runsaat kaksi viikkoa sitten, jolloin käytyjen kotimaisten neuvotteluiden päätteeksi maataloustuottajajärjestöt MTK ja SLC liittyivät "pitkin hampain" hallituksen esityksen taakse.

Tuottajia rassaa eritoten se, että Suomi joutuu EU:n painostuksesta taipumaan tukien irrottamiseen vuosittaisesta tuotantomäärästä. Jatkossa tuki määräytyy lähinnä sen mukaan, paljonko tila on aikaisemmin saanut tukea.

Tuottajat ja maatalousministeri Sirkka-Liisa Anttila (kesk.) ovat aiemmin olleet yksimielisiä siitä, että EU:n järjestelmä ei kannusta laadukkaaseen tuotantoon ja hyvään tilanhoitoon. EU:n kanta puolestaan on se, että tuotantosidonnaisuuden purkaminen ehkäisee ylituotantoa ja tekee tuotantosuunnan vaihtamisen joustavammaksi.

Eläintilan hehtaarista tulee arvokkaampi

Esityksen pohjalta sika- ja siipikarjatalouden tuet irrotetaan tuotannosta siirtymäkauden jälkeen vuonna 2010. Tukien määrä pultataan vuoden 2007 tai joissain tapauksissa vuoden 2006 tilanteeseen.

Maidon- ja naudanlihantuotannon tukien puolestaan esitetään jatkuvan entisellään, jolloin osa tuesta maksettaisiin vielä tuotannon perusteella.

Tuottajat eivät myöskään katso hyvällä sitä, että osa kotieläintilojen tuesta maksetaan jatkossa pellon kautta. Tämä johtaa siihen, että kasvinviljelytila saa samasta peltoalasta vähemmän tukea.

- Me olisimme halunneet välttää eriarvoisten hehtaarien syntymisen, totesi MTK:n puheenjohtaja Michael Hornborg jo kotimaisen sovun synnyttyä.

Tuesta huolimatta tulot laskevat

Suomi esittää, että 141-tuesta sovittaisiin vuosiksi 2008-2013. Esityksen mukaan eteläisen Suomen viljelijöiden saama kansallinen maataloustuki laskisi kuluvan vuoden 194 miljoonasta eurosta asteittain noin 190 miljoonaan euroon. 141-tuen osuus summasta on vajaat 130 miljoonaa euroa. 141-tuki koskee suurin piirtein Pori-Tampere-Imatra -linjan eteläpuolista Suomea.

Suomessa maksetaan kansallisesti lisäksi pysyvää pohjoista tukea linjan pohjoispuoliselle alueelle vajaat 330 miljoonaa euroa vuodessa. EU:n kanssa yhteisesti maksettavat tuet mukaanlukien Suomen valtio tukee maataloustuottajia kaikkiaan noin 570 miljoonalla eurolla vuodessa.

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tilastojen mukaan viljelijöiden tulot ovat valuneet jo vuosia alamäkeä, sillä tuotantokustannukset nousevat eikä tukiin tule inflaatiokorotuksia. Ministeri Anttilan mukaan hallitus tutkii syksyllä, voitaisiinko asiaan vaikuttaa esimerkiksi veroratkaisujen avulla.

Tukijärjestelmä kuormittaa viljelijöitä ja hallintoa

Monimutkainen maatalouden tukisysteemi on raskas asia sekä viljelijöille että sitä valvoville ammattilaisille.

- Järjestelmän paisumista kuvaa se, että pelkästään tukihakemusten täyttöopas on 160-sivuinen. Ymmärrän hyvin, että se rassaa viljelijöitä, sillä se rassaa hallintoakin, sanoo tuki- ja valvontajärjestelmän yksinkertaistamista selvittävä Kaj Suomela.

Elokuun alusta työhön tarttunut Suomela osallistuu aluksi muun muassa tiloille tehtäviin tukitarkastuksiin.

EU:n maatalouspolitiikkaan puuttuminen onnistuu vain jäsenmaiden voimin, joten selvitysmies keskittyy kotimaisen byrokratian purkamiseen. Suomelan mukaan esikuvaksi kelpaa veroilmoitusjärjestelmän uudistus, jossa esitäytetyt lomakkeet ja valmiit veroehdotukset ovat korvanneet kuittirumban.

- Sähköiseen hakuun pääseminen olisi suuri asia. Lomakkeita ja hakuohjeita voi toki jo ladata netistä, mutta itse hakemukset liikkuvat enimmäkseen paperimuodossa. Viljelijät joutuvat yhä täyttämään lomakkeita kilokaupalla.

Selvitystyö on tarpeen senkin vuoksi, että Suomessa ei toistaiseksi ole koottua tietoa muiden EU-maiden käytännöistä. Omien oivallusten ohella Suomelan toivoo löytävänsä muista maista järkeviä toimintatapoja sovellettaviksi myös Suomessa.

49-vuotias Suomela on kokenut maatalouspolitiikan ammattilainen. Vaasassa Pohjanmaan TE-keskuksen johtajana työskentelevä Suomela on toiminut aiemmin muun muassa Suomen EU-edustustossa Brysselissä maa- ja metsätalousneuvoksena.

Maa- ja metsätalousministeriön toimeksiannosta tehtävälle selvitykselle on varattu aikaa vuoden loppuun saakka.

(MTV3-STT)