Suomelle suotuisia maatalouspäätöksiä

EU:n naudanlihatuotannolle luodaan uudet markkinajärjestelyt. EU:n maatalousministerit pääsivät myöhään tiistai-iltana pitkällisen väännön jälkeen yhteisymmärrykseen uuden asetuksen sisällöstä. Suomi sai käytännössä läpi kaikki vaatimuksensa. Kokouksen jälkeen hymy oli herkässä maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilän (sit.) kasvoilla. Kokous sujui hänen mielestään "aika hyvin". Erityisesti hän kiitti puheenjohtamaa Ruotsin toimintaa. Kokouksen koko vaikea asialista saatiin läpi Ruotsin kompromissiesitysten pohjalta.

Kilttejä lehmiä

Naudanlihan uusien markkinointijärjestelyjen taustalla on se, että etenkin hullun lehmän taudin vuoksi naudanlihan kulutus on laskenut tuntuvasti. Tuotannon tasapainottamiselle on ollut siten tarvetta. Tosin kulutuksen lasku on aivan viime aikoina tasaantunut. Suomi pelkäsi etenkin, että sonnipalkkioille säädettäisiin tilakohtainen 90 eläimen rajoitus. Ratkaisuna kuitenkin oli, että jäsenvaltiot voivat itse määrätä ne objektiiviset perusteet, joilla tätä rajoitusta ei tarvitse panna täytäntöön. Perusteet voivat liittyä siten esimerkiksi ympäristöön tai työllisyyteen. Käytännössä Suomessa ei tilanne muutu miksikään. Suomessa kiinnostus naudantuotantoon on kasvanut tuntuvasti. Vielä takavuosina 90 eläimen tilakohtainen raja olisi koskenut vain muutamaa kymmentä tilaa. Nykyisin näitä tiloja on jo yli 200, ja määrä tuntuu olevan nousussa. Erityisen ikävää sonnipalkkioiden rajoittaminen 90 eläimeen olisi ollut niille tuottajille, jotka ovat investoineet laajennuksiin.

Tyhjän kiintiön supistamista

Toinen Suomen kannalta suuri ongelma oli sonnipalkkioiden maakiintiön supistaminen. Suomelle liittymissopimuksessa sovittiin 250 000 sonnin palkkio-oikeus. Suomessa on käytetty 180-190 000 sonnin palkkio-oikeutta. Komissio haluaisi, että sonnipalkkion maakiintiö määräytyisi vuosien 1997-2000 tuotannon perusteella. Alunperin komissio esitti jopa, että maakiintiö olisi jaettu tilojen kesken. Tiistaina tästä jakamisesta ei puhuttu enää lainkaan. Maakiintiöitä kuitenkin supistetaan kahden vuoden ajaksi tuotannon kasvun rajoittamiseksi. Suomen kiintiö laskee 20 prosenttia 200 000 palkkio-oikeuteen. Tällä ei ole kuitenkaan mitään merkitystä, sillä se on ns. tyhjää kiintiötä. Kaiken lisäksi vuonna 2004 palataan näillä näkymin entisiin kiintiöihin. Hemilän mukaan Suomi pystyi naudanlihan markkinointijärjestelyissä luovimaan kaiken aikaa ikään kuin välimaastossa. Muilla jäsenmailla oli suurempia ongelmia.

Tukien haku helpommaksi

Kokouksessa tehtiin myös muita Suomen kannalta hyviä päätöksiä. Neuvosto hyväksyi yksimielisesti Ruotsin ehdotuksen pienten tilojen yksinkertaistetusta tukijärjestelmästä. Sen mukaan alle 1 250 euroa vuodessa EU-tukia saavan tilan tukienhakumenettelyä helpotetaan tuntuvasti. Järjestelmää kokeillaan aluksi vuoteen 2005 saakka. Käytännössä Suomessa pientila voi siten hoitaa EU:n kokonaan maksamien tukien hakemiset yhdellä hakemuksella. Päätös koskee noin 13 000:ta tilaa.

Myös metsämarjoissa ja -sienissä saatiin aikaan hieno ratkaisu. Komissio lupasi selvittää Suomen pyynnöstä metsämarjojen ja -sienien markkinointiin liittyvät ongelmat. Komissaari Franz Fischlerin mukaan järjestelyn tulisi olla mahdollisimman yksinkertainen. Hemilä tulkitsi tämän tarkoittavan sitä, että Suomi voi käyttää varastointitukea esimerkiksi niissä tilanteissa, kun itärajan takaa tulee halpaa marjaa. Hemilä on silminnähden iloinen tästä. Kokouksen jälkeen hän vielä kiitti lämpimästi Fischleriä tämän osoittamasta ymmärtämyksestä.

(MTV3-STT)