Suomella säilyy EU-komissaarin virka

Suomella tulee olemaan oma EU-komissaari myös sen jälkeen, kun unionissa on 27 tai 28 jäsenmaata. Tämä on käytännössä tullut selväksi meneillään olevassa hallitusten välisessä konferenssissa, jossa käsitellään EU:n uuttaa perussopimusta.

Erkki Liikanen

Portugalin Eurooppa-ministeri Francisco Seixas da Costa sanoi tänään, että selvä enemmistö EU-maista on sitä mieltä, että kaikilla jäsenmailla täytyy olla edustus komissiossa. Muut keskeiset kysymykset hallitusten välisessä konferenssissa ovat eri maiden äänimäärä ministerineuvostossa sekä enemmistöpäätöksen käytön lisääminen, jotta EU:n työskentely saataisiin tehokkaammaksi. Seixas da Costan mukaan Feiran huippukokouksessa päätetään, että hallitusten välisten konferenssissa tullaan myös käsittelemään niin kutsuttua joustavaa integraatiota.

Erityisesti kuusi alkuperäistä EU-maata haluavat pystyä integraation syvenemiseen omin voimin. Muut maat ovat pelänneet, että tämä saattaa synnyttää EU:ssa "ydinjoukon", joka jättäisi syrjäisemmät EU-maat ulkopuolelle. Feiran huippukokousta varten laaditussa raportissa todetaan, että jokaisella jäsenmaalla täytyy olla yksi komissaari, sillä siten voidaan turvata, että yleinen mielipide hyväksyy komission. Suuret EU-maat, etupäässä Ranska, ovat olleet sitä mieltä, että kun EU ottaa uusia jäsenmaita komissaarien määrää tulee rajoittaa. Muuten EU:n työskentely uhkaa muuttua ranskalaisten mukaan tehottomaksi. Portugalin ehdotuksen mukaan EU-komissiolla olisi 6-8 varapuheenjohtajaa, joiden tehtävänä olisi komission työskentelyn koordinoiminen. Toinen vaihtoehto olisi salkuttomien komissaarivirkojen käyttöön ottaminen.

Noudattaa Suomen linjaa

Raportin mukaan enemmistö maista on kuitenkin sitä mieltä, että uudistukset eivät saa johtaa siihen, että EU:lla olisi eriarvoisia komissaareja. Portugalin raportti on Suomen linjan mukainen. Suomen mukaan myös pienillä jäsenmailla täytyy olla tulevaisuudessakin omat komissaarinsa, joilla on yhtäläiset oikeudet suurten jäsenmaiden komissaarien kanssa. Portugali ei odota, että asiasta syntyisi Feirassa syvällisempää keskustelua. Asioista päätetään vasta joulukuisessa Nizzan huippukokouksessa.

-On aivan liian aikaista puhua yhteisymmärryksestä uuden perussopimuksen suhteen. Mutta raporttimme osoittaa, mistä päin tuuli puhaltaa, sanoi Seixas da Costa tiedotustilaisuudessa Brysselissä. Koska EU:n viisi suurinta jäsenmaata menettävät tulevaisuudessa toisen EU-komissaareistaan, ne ovat vaatineet hyvitykseksi lisää valtaa EU:n tärkeimmässä päättävässä elimessä, ministerineuvostossa. Portugalin raportti sisältää useita vaihtoehtoja siitä, kuinka tämä voitaisiin toteuttaa. Raportissa esitellään muun muassa Ruotsin ehdotus, jonka mukaan maan äänimäärä ministerineuvostossa olisi suhteessa sen väestömäärään. Ruotsalainen ehdotus suosisi erityisesti Saksaa, jolla on 20 miljoonaa asukasta enemmän kuin muilla isoilla jäsenmailla, mutta siitä huolimatta tällä hetkellä saman verran ääniä kuin Britannialla, Ranskalla tai Italialla.

Britannia haraa vastaan

Seixas da Costan mukaan tähän mennessä neuvotteluissa ei ole saavutettu suuria edistysaskelia määräenemmistöpäätösten lisäämisessä. Muun muassa Britannian vastustuksen takia määräenemmistöpäätöstä ei ole saatu voimaan poliittisesti herkän veropolitiikan alalla. EU-parlamentaarikkojen määrän rajoittaminen korkeintaan 700:aan vähentää suomalaisten europarlamentaarikkojen määrää tulevaisuudessa. Kun EU:lla on 27 tai 28 jäsenmaata, alenee suomalaisten parlamentaarikkojen määrä raportin mukaan nykyisestä 16 europarlamentaarikosta, riippuen siitä minkälaiseen laskentamallin päädytään, 10-13 edustajaan.

(STT)

Lue myös:

    Uusimmat