Suomella kaoottinen ja arvaamaton ilmasto

– Pohjoinen sijainti aiheuttaa sen, että kylmät ilmamassat ovat jopa kesällä melko lähellä. Lisäksi Suomi sijoittuu manner- ja meri-ilmaston rajalle. Suomella on rajavyöhykkeen sää, katsotaan sitten pohjoinen-etelä- tai itä-länsi-suunnasta, Hutila korostaa.  

Epävakaisuus näkyy hänen mukaansa myös kesien 1961-2014 säätilastoista, joita STT pyysi Hutilaa arvioimaan.  

– Meille ei yleensä pääse muodostumaan niin pitkiä samanlaisen sään jaksoja, että esimerkiksi hellekausi kattaisi edes puolet kesästä.  

Tosin paraikaa hikoiluttava sitkeä hellejakso sitä jo kolkuttelee.  

Meteorologi katsoo, että ilmastonmuutos näkyy jo lämpenemisenä Suomen kesäsäissä.  

– Kun vertailee kesiä vuodesta 1961 lähtien, keskilämpötilaltaan kylmempään puolikkaaseen sijoittuu vain kolme kesää 2000-luvulta. Ilmastonmuutos on varmasti tässä yhtenä elementtinä.  

Lämpimimmät viikot säännöllisesti heinäkuussa 

Tilastovertailuun otettiin mukaan kunkin vuoden kesäviikot 20-36.  

Monelle saattaa tulla yllätyksenä, että juuri koettu hornamaisen kuuma viikko, elokuun taitteen viikko 31, jää lämpötilastossa vasta sijalle 23.  

– Tämä kertoo siitä, miten laaja maa Suomi on. Vaikka laajalla alueella Etelä- ja Keski-Suomessa oli hyvin lämmintä yötä myöten, osassa maata oli viileämpää.  

Tämän kesän heinäkuun lopun viikko 30 sentään yltää vuosien 1961-2014 lämpötilojen vertailussa liki mitalille, sijalle neljä. Tuon viikon keskilämpötila oli 21,3 astetta.  

Kuumin kesäviikko yli puoleen vuosisataan koettiin heinäkuun taitteessa vuonna 1972. Keskilämpö kipusi tuolloin peräti 22,4 asteeseen.  

Tilasto osoittaa Hutilan mukaan sen, että lämpimimmät viikot osuvat Suomessa säännöllisesti heinäkuun lopulle.  

– Juhannukseen asti voi sitä vastoin sataa vielä lunta. Näin kävi esimerkiksi kesäkuun puolivälissä 1982, viikolla 24.  

Tämän kesän juhannuksena kylmästä hytisseet eivät olleet vilukissoja: vuoden 2014 juhannusviikko oli kylmin yli 50 vuoteen. Tosin juhannusviikko 1977 jakaa saavutuksen hyisellä 7,8 asteen keskilämmöllään.  

Vaihtelu muihin verrattuna suurta  

Suomen kesien 1961-2014 kuumimman ja kylmimmän kesäviikon lämpötilaero oli yli 20 astetta. Vuoden 1965 viikolla 20 jäätiin vaivaiseen 2,3 asteen keskilämpöön.   

– Näin iso kesän keskilämpötilojen maksimin ja minimin ero on kansainvälisesti katsoen suuri. Tuokin kertoo osaltaan Suomen sään arvaamattomuudesta, Asko Hutila linjaa.  

Vähintään yhdessä suhteessa suomalaisten kannattaa toivoa mahdollisimman kylmiä kesäkelejä. Varsinkin juhannukset ovat osoittaneet karusti, että mitä viileämpi sää, sitä vähemmän ihmisiä hukkuu.  

Tämän vuoden kalseana juhannuksena uutisoitiin vain yksi hukkumistapaus. Vuoden 1974 kuuman viikon 25 juhannusjuhlissa hukkuneiden määrä oli puolestaan hätkähdyttävä 20.