Suomeen ydinjätettä muista EU-maista tulevaisuudessa?

Suomea saatetaan tulevaisuudessa painostaa ottamaan vastaan ydinjätettä muista EU-maista, mikäli EU:n komission ajamat ajatukset menevät läpi. Komissio pyrkii luomaan yhteiset ydinvoiman käyttöä koskevat säännöt.

Kolmasosa EU:n alueella käytetystä energiasta tulee ydinvoimasta. Voimaloita on yhteensä yli 140 ja jokainen maa vastaa itse laitostensa turvallisuudesta. EU:n komissio haluaisi kuitenkin luoda yhteiset normit.

- Pitää muistaa, että EU on saamassa uusia jäseniä, joilla on ydinvoimaloita, muistuttaa energia-asiain komissaari Loyola De Palacio.

- Meidän on luotava yhteiset, tiukat turvallisuusnormit. Lisäksi on luotava avoin valvontajärjestelmä, joka takaa valvonnan myös maiden rajojen yli.

Tosiasiassa uusien jäsenmaiden ydinturvallisuus on vanhojen jäsenten tasolla muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Suomessa katsotaankin, että komissio on liikkeellä ennen muuta lisätäkseen omaa valtaansa. Tästä voi olla ikäviä seurauksia. Komissioon ei ehkä saada riittävän pätevää henkilökuntaa, joka ymmärtäisi EU:n kaikkien, rakenteeltaan hyvinkin erilaisten ydinvoimaloiden toimintaa.

- Suuri vaara on, että turvallisuus ei tule parantumaan, vaan ehkä jopa huonontumaan, sanoo teollisuusneuvos Jussi Manninen kauppa- ja teollisuusministeriöstä.

Komissiolla kireä aikataulu loppusijoituspaikoissa

Suomea askarruttaa myös komission ajatus siitä, että jäsenmaat voisivat hoitaa ydinjätehuoltoaan yhdessä. Vaikka itse direktiiviluonnoksissa ei puhutakaan tavoitteesta kuljettaa jätettä rajan yli yhdestä EU-maasta toiseen, tähän saatetaan kuitenkin päätyä.

- Ilman muuta komission tämän asian eteenpäin vieminen luo paineita siihen, että Suomeenkin voitaisiin yrittää sitten vähän puoliväkisin tuoda muiden maiden ydinjätteitä. Tähän ainakin suomen hallitus suhtautuu erittäin torjuvasti.

Korkea-aktiivista, pitkään vaarallisena pysyvää ydinjätettä on jääpalan verran jokaista EU-maan asukasta kohden. Komissio esittää, että jäsenmailla pitää olla toimivat loppusijoituspaikat vuoteen 2018 mennessä. Tähän ei Suomi sen paremmin kuin yksikään muukaan EU-maa pysty nykyisten aikataulujen mukaan.

Sen sijaan ydinvoimaloiden toimintaa koskevat komission esitykset eivät tuota jäsenmaille suurempia ongelmia.

(MTV3)

(Yhdeksän uutiset 11.08.2003).

Lue myös:

    Uusimmat