Suomeen tuodaan eläimiä miljoonilla euroilla vuodessa

Suurin tuotu ryhmä on naaraspuoliset kananpojat, joita tuotiin 1 629 754 kappaletta eli yhteensä 2 059 488 eurolla. Paljon on tuotu myös sikoja, joita on tuotu 666 149 eurolla eli 385 kappaletta.

Kaloja tuotiin kokonaisuudessaan lähes puolellatoista miljoonalla eurolla. Niistä valtaosa oli lohia ja taimenia.

Tiedot selviävät Tullin tietokannasta. Tulli tilastoi EU-maista tuotuja tavaroita vain, jos yrityksen tuonti on yli 500 000 euroa vuodessa.

Suomeen tuotu yli puolitoista miljoonaa lintua

Yhteensä siipikarjan maahantuonti on kaksinkertaistunut. Vuonna 2013 maahan tuontiin lähes 80 000 lintua, kuin viime vuonna luku oli 1 600 000.

Siipikarjaliiton toiminnanjohtaja Lea Lastikka kertoo kananpoikien tuonnin kasvun olevan poikkeustilanne. Suomen broilerituotanto heikkeni, kun johtajavan broileriaineksen maahantuojan sopimus loppui. Tämän vuoksi suomalaisten yritysten on täytynyt tuoda broilerinsa ulkomailta.

Normaalisti maahan tuodaan niin sanottua isovanhempaispolvea, joka synnyttää vanhempaispolven. Tämän polven jälkeläiset syödään. Tällä hetkellä Suomeen tuodaan pelkkää vanhempaispolvea, mitä on tuotava isovanhempaispolvea enemmän.

– Tilanne normalisoituu kun oma tuotanto saadaan käyntiin. Tilanne jatkunee kuitenkin hetken, Lastikka kommentoi.

Maahantuonti lisää riskejä

Suomalainen lihateollisuus muuttuu yhä eurooppalaisemmaksi, ennustaa toiminnanjohtaja Pirjo Kortesniemi Eläintautien torjuntayhdistyksestä. Euroopassa eläimet voidaan kuljettaa useidenkin maiden välillä niiden syntymän ja teurastuksen välillä.

– Suomi ja Ruotsi ovat harvoja maita, joissa eläimet menevät pääasiassa suoraan tilalta teuraaksi. Tämä näyttää olevan nyt muuttumassa.

Kortesniemi näkee kehityksessä riskejä. Lyhyessä ketjussa terveysriskien hallinta on helpompaa, sillä tiedot lähtötilojen tilanteesta ovat paremmin selvillä.

Sikojen tuonnin kasvun Kortesniemi uskoo liittyvän jalostuseläinten tuontiin. Lihateollisuus haluaa hyvää jalostusainesta tuotannon kasvattamiseksi.