Suomeen rakennetaan kauppakeskuksia kiihtyvällä tahdilla: "Kilpailu kiristyy, mutta kuluttajille tämä on hieno asia"

Aamun Huomenta Suomessa vierailleet Nordean yksityistalouden ekonomisti Olli Kärkkäinen ja kauppakeskusjohtaja Lars Eklundh uskovat, että rakenteilla oleville uusille kauppakeskuksille on tarvetta.

Eklundhin ja Kärkkäisen mukaan ihmisten keskittyminen vaatii myös kauppojen keskittymistä.

– Meidän ennusteidemme mukaan seuraavan 20 vuoden aikana Uudenmaan väestö kasvaa noin neljännesmiljoonalla. Siinä riittää jo aika monelle kauppakeskukselle asukkaita. Kaupungistuminen on kasvava trendi, ja suurin osa investoinneista tehdään kasvaviin kaupunkikeskuksiin, Kärkkäinen sanoo.

Kärkkäisen mukaan viime vuosina yksityisen kulutuksen kehitys on ollut positiivinen.

– Viime vuonna käytännössä yksityinen kulutus oli se, joka piti suunnilleen Suomen pään pinnalla. Ostovoiman kannalta on ollut hyviä vuosia, inflaatio on ollut matalaa, hinnat ovat kasvaneet hitaammin kuin palkat, Kärkkäinen sanoo. 

– Sanotaan, että niillä kuluttajilla, jotka ovat saaneet pitää työpaikkansa, on suhteellisen hyvä tilanne ja he voivat kuluttaa. Toki heillä, jotka ovat joutuneet työttömäksi, on eri tilanne.

Shoppailuinto saattaa laskea

Sama suunta ei kuitenkaan jatku tulevina vuosina, sillä Kärkkäisen mukaan ostovoima näyttää joutuvan ensi vuonna pinteeseen – palkankorotukset ovat pieniä ja inflaatio lähtee nousuun.

Suomalaisten kulutuksesta suurin osa menee asumiseen. Kärkkäinen kertoo, että keskivertosuomalainen käyttää rahansa pääasiassa välttämättömyyksiin.

– Jos keskivertosuomalainen käyttää kuukaudessa 2000 euroa, niin siitä noin kolmasosa eli 600 euroa menee asumiseen. 300 euroa ruokaan, vaatteisiin ja kenkiin 60 euroa, kirjoihin 30 euroa ja kauneudenhoitoon 30 euroa. Eli ostoksiin käytettävä raha on noin sata euroa on kuukaudessa, Kärkkäinen luettelee.

– Täytyy muistaa, että tässä on isot hankinnat mukana. Suurin osa kulutuksesta menee välttämättömyyshyödykkeisiin. 

Kärkkäisen mukaan ostoksilla käyminen on myös erilaisten elämysten ja palveluiden hakemista.

– Siinä on eroa, että teetkö ostoksia verkkokaupassa vai menetkö aidosti vertailemaan tuotteita. Kauppakeskuksissa on myös julkisia palveluita, esimerkiksi kirjasto ja kunnan palveluita. Saattaa löytyä myös kappeli. Ostoskeskukset ovet enemmän ajanviettopaikkoja. Kyseessä on trendi, jossa Suomi lähestyy enemmän esimerkiksi Yhdysvaltoja.

Helsingin alueella toteutettavat hankkeet miljardiluokkaa

Eklundhin mukaan myös kauppakeskuksilla on mennyt hyvin viime aikoina.

– On selvää, että kilpailu kiristyy, kun tulee lisää kauppakeskuksia. Silloin voi tulla notkahduksia. Kauppakeskukset ovat pitkän ajan investointeja, niitä ei tehdä viiden vaan kahden- tai kolmenkymmenen vuoden tähtäimellä. Siinä ajassa Suomessa ehtii tapahtua paljon kulutuspuolella, Eklundh toteaa.

– Lyhyellä tähtäimellä kilpailu siis kiristyy, mutta kuluttajille tämä on hieno asia. Lisätarjonta on aina kuluttajalle hyvä asia, koska se antaa kuluttajalle enemmän vaihtoehtoja.

Eklundhin mukaan Helsingin seudulla tällä hetkellä toteutettavat kauppakeskushankkeet ovat miljardiluokkaa.

– Suomen taloustilanteessa nämä ovat huikeita investointeja, harva on investoinut Suomeen miljardi euroa viime vuosina. On hienoa, että joku uskoo Suomeen ja siihen, että tulevaisuutta on myös Suomessa. Tässä tapauksessa kaupan alalla, mutta millä tahansa alalla, Eklundh sanoo.

Uusia ketjuja hankalaa houkutella Suomeen

Miljardin arvoisen kauppakeskushankkeen muuttuminen kannattavaksi vie vuosia.

– Nämähän ovat yksityisellä rahalla tehtäviä investointeja. Ne, jotka ovat näiden takana, ovat varmasti tehneet laskelmansa ja luottavat siihen, että saavat rahansa takaisin, Eklundh toteaa.

Eklundhin mukaan tällä hetkellä Suomeen on kuitenkin vaikeaa houkutella uusia toimijoita nykyisen taloustilanteen vuoksi.

– Meillä, jotka yritämme houkutella Suomeen uusia toimijoita, on kova työ, koska meidän täytyy yrittää vakuuttaa, että Suomeen kannattaa sijoittaa. On aina riski tulla uusille markkinoille.