Mainos

Suomalaistutkijat paljastivat tappajasolujen arvoituksen

Suomalaistutkijat ovat saaneet selville tavan, jolla ihmisen verenkierrossa kiertävät luonnolliset tappajasolut tunnistavat syöpäsoluja. Merkittävä tutkimustulos avaa tulevaisuudessa mahdollisuudet hoitomenetelmiin, joissa syöpäsoluja herkistetään tappajasoluille. Tappajasolut toimivat ihmisen omana puolustusjärjestelmänä.

Helsingin yliopiston tutkijan Tuula S. Helanderin mukaan on vaikea ennustaa, miten nopeasti tutkimustulosta voidaan hyödyntää syövän hoidossa. Tutkijoilla on joka tapauksessa edessään vielä monen vuoden työ, ennen kuin tuloksia voidaan soveltaa käytäntöön. Helsingin yliopiston tutkijoiden tutkimustuloksista kerrottiin tänään arvostetussa englantilaisessa Nature-lehdessä.

Tähän saakka on ollut arvoitus, kuinka tappajasolut tunnistavat juuri pahanlaatuiset solut eivätkä kajoa terveisiin. Nyt Helsingin yliopiston kolmihenkinen tutkimusryhmä on ratkaissut mysteerin. Tappajasolun huomion kiinnittää syöpäsolun pinnalle epänormaalisti ryhmittynyt valkuaisaine. Aiemmin oletettiin, että tappajasolut tunnistavat uutta tai vierasta rakennetta syöpäsolun pinnalla. Esriiniksi nimetty valkuaisaine säätelee tappajasolun tarttumista syöpäsoluun. Esriinin lisääminen vastustuskykyisiin syöpäsoluihin herkisti ne tappajasoluille, jolloin ne tuhoutuivat.

Tutkijoiden mukaan havainto muuttaa käsitystä elimistön puolustusjärjestelmän toiminnasta. Järjestelmä ei tuhoa ainoastaan elimistölle vierasta, vaan valvoo samalla, että omat tutut rakenteet ovat oikein sijoittuneet. Helanderin mukaan seuraavaksi on tutkittava, miten yleispätevä tutkimustulos on eri syöpälajeissa. Lisäksi on tutkiva, onko malli suoraan sovellettavissa virusinfektoituneisiin soluihin. Tappajasolut tuhoavat syöpäsolujen lisäksi virusten infektoimia soluja.

Muun muassa Yhdysvalloissa on kokeiltu tappajasoluhoitoja, mutta näissä kokeiluissa potilaille tuli sivuvaikutuksia liian ärhäköiden tappajasolujen vuoksi. Helander arvelee, että ehkä tulevaisuudessa päästään siihen, että tappajasoluja aktivoidaan vähemmän ja vaikutetaan enemmän syöpäkudoksen pintavalkuaiseen. Siten autetaan tappajasolujen työtä ja syöpäsolujen tuhoutumista.
(STT)

Mainos

Lisää aiheesta
    Mainos

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos
    Mainos
     

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.