Suomalaisten varusmiesten kunto alamäessä

Varusmiesten juoksutestistä hyvän tai kiitettävän arvosanan saaneiden osuus on laskenut vuoden 1987 lähes 80 prosentista 41 prosenttiin.

Suomalaisesta varusmiehestä ei kerro hyvää sekään, että lihavuudesta aiheutuneiden ongelmien vuoksi keskeyttämisten määrä kasvoi seurantajaksolla liki 90 prosenttia. Majuri Matti Santtila pääesikunnan liikuntakasvatusosastolta pitää tuloksia huolestuttavina.

-Tulos kertoo, että liikuntatottumukset ovat muuttuneet. Kestävyyslajit, kuten juoksu tai hiihto, eivät ole enää muodissa, Santtila sanoo. Hän myös lisää, että tuloksista heijastuu hyötyliikunnan puute.

Liikunnan harrastamattomuus näkyy varusmiesten keskeyttämistilastoissa. Tuki- ja liikuntaelinsairauksien vuoksi palveluksensa jätti kesken 11,7 prosenttia palvelukseen astuneista ja määrä on kasvussa. Yleisimpiä vaivoja olivat selkäkivut sekä polvien vammat.

Ongelmaryhmiin voidaan Santtilan mukaan helposti. -Selkä- ja polvivaivoihin on syynä yleensä tukevien lihasten huono kunto. Oikealla jumpalla varmistetaan, että paikat toimivat, hiihtovalmentajanakin toimiva Santtila sanoo.

Huono kunto saattaa johtaa mielenterveysongelmiin

Varusmiespalvelus keskeytyy yli puolessa tapauksista mielenterveyssyistä. Mielenterveysongelmat ilmenevät sopeutumattomuutena sekä eri syistä johtuvana masennuksena. Santtilan mukaan on mahdollista, että pelko fyysisen kunnon riittämättömyydestä saattaa olla monessa tapauksessa syynä palveluksen keskeyttämiseen johtaviin mielenterveysongelmiin.

Santtilan mukaan pelko kunnon pettämisestä on turha, sillä nykyisessä koulutuksessa pyritään muodostamaan tasoryhmiä kunnon mukaan. Koulutuksen kuluessa pyritään siihen, että fyysinen rasitus ei olisi kenellekään ylivoimainen este. -Me pyrimme siihen, että jokainen voisi käydä armeijan kunnialla loppuun, sillä armeijan keskeytyminen voi olla se viimeinen tekijä, mikä johtaa nuoren syrjäytymiseen, Santtila tiivistää.

(MTV3-STT)