Suomalaisten suosikkiruoka poikkeuksellisesti ulkomaisen raaka-aineen varassa

Kotimaisen ruissadon ennustetaan säiden vuoksi jäävän tänä vuonna poikkeuksellisen huonoksi.

– Viime syksy oli niin märkää, että kylvöhehtaarit jäi aika matalalle tasolle. Ja vaikka siellä korjattava sato olisikin hyvä, se ei kyllä riitä kattamaan kotimaan tarvetta, MTK:n vilja-asiamies Max Schulman sanoo.

Rukiin viljelyala vaihtelee vuosittain voimakkaasti, sillä syksyn olosuhteet vaikuttavat siihen, kuinka paljon syysruista kylvetään.

Tarkkoja tietoja tältä vuodelta ei vielä ole, mutta Schulman arvioi, että rukiin omavaraisuusaste jää tänä vuonna alle puoleen. Edellisinä vuosina kotimaisen rukiin osuus on ollut yleensä noin 60–70 prosenttia.

– Sitä ei vaan pystytty kylvämään, ja siitäkin pienestä alasta mitä kylvettiin, osa meni talvituhojen kautta. Nyt ollaan viime aikoihin verrattuna matalimmalla viljelyalalla liikkeellä. Veikkaus on, että noin 40 prosenttia rukiista on tänä vuonna kotimaista.

Ruista tuodaan Suomeen muun muassa Etelä-Baltiasta, Puolasta ja Ukrainasta.

Rukiin omavaraisuus on Schulmanin mukaan kannatettava tavoite, mutta tärkeintä on löytää markkinoille järkevä tasapaino.

– Totta kai omavaraisuus olisi hyvä. Mutta jos taas mennään ylitarjontaan, siinä voidaan ajautua sellaiseen markkinatilanteeseen, jossa pahimmassa tapauksessa hintapolitiikka romahduttaa viljelykiinnostuksen. Ja tällaiseen ei missään nimessä pitäisi pyrkiä, Max Schulman sanoo.

Moni suomalainen leipomo on ilmaissut olevansa sitoutunut kotimaiseen rukiiseen. Esimerkiksi Fazerin tavoite on leipoa vuoteen 2016 mennessä kaikki Oululaisen ruisleivät 100-prosenttisesti kotimaisesta rukiista.

Rukiin viljelyn kehittämiseksi on perustettu myös erityinen Pro Ruis -yhdistys, jonka tavoite on parantaa rukiin viljelyn edellytyksiä.

Viime vuosina on kehitetty muun muassa uusia rukiin lajikkeita, joilla onkin saatu aikaan lupaavia tuloksia.

Lue myös:

    Uusimmat