Suomalaisten maanpuolustustahto lujimmillaan

Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta on tehnyt puolustusmittauksia vuodesta 1982. Nyt 81 prosenttia haastatelluista vastasi myöntävästi ja 14 prosenttia kieltävästi vakiintuneeseen kysymykseen, joka mittaa maanpuolustustahtoa. Kysymys kuuluu "Jos Suomeen hyökätään, niin olisiko suomalaisten mielestänne puolustauduttava aseellisesti kaikissa olosuhteissa, vaikka tulos näyttäisi epävarmalta".

Maanpuolustustahto on nyt mittausajan suurin myös sikäli, että kysymykseen kieltävästi vastanneiden määrä on kaikkien aikojen matalin. Vuosi sitten kysymykseen vastasi myöntävästi 75 ja kieltävästi 18 prosenttia suomalaisista. Aiempaa useampi suomalainen haluaa myös korottaa puolustusmäärärahoja. Lähes puolet eli 46 prosenttia haastatelluista oli tätä mieltä. Viime vuonna vastaava luku oli yli kymmenen prosenttiyksikköä pienempi.

Liittoutuminen ei houkuttele

Suomalaisten selvä enemmistö on edelleen sotilaallisen liittoutumattomuuden kannalla. Liittoutumattomuutta kannattaa 66 prosenttia väestöstä. Joka neljäs puolestaan katsoo, että Suomen pitäisi pyrkiä liittoutumaan. Viime keväänä joka viides oli liittoutumisen kannalla. MTS arvioi, että liittoutumattomuuden kannatus näyttää vakiintuneen viime vuosina noin 70 prosentin tasolle. Miehet kannattavat naisia useammin liittoutumista. Hyväksyttävin liittoutumisen vaihtoehto on suomalaisten mielestä puolustusliitto Nato. Kun kansalaisilta kysyttiin mieluisinta vaihtoehtoa siinä tilanteessa, että Suomi joka tapauksessa päättäisi liittoutua, 48 prosenttia kannatti nyt Nato-jäsenyyttä. Tässä tutkimuksessa 60 prosenttia kansalaisista on sitä mieltä, että Suomi on menossa Naton jäsenyyteen. Joka neljäs taas katsoi, että maamme ei liity Natoon.

Puolet kannattaa EU:n kriisijoukkoja

Puolet eli 52 prosenttia suomalaisista suhtautuu myönteisesti siihen, että EU on parhaillaan perustamassa kriisinhallintajoukkoja. 43 prosenttia kansasta taas ei pidä hyväksyttävänä, että EU on näin ottamassa itselleen myös sotilaallisia tehtäviä.

Yli puolet vastaajista (57 pros.) kannattaa sitä, että maamme asettaa tarvittaessa 1500 sotilasta EU:n kriisinhallintajoukkojen käyttöön. Päinvastainen näkemys oli 37 prosentilla. Suomen väestö suhtautuu myönteisesti maamme osallistumiseen rauhanturvatehtäviin: vain 7 prosenttia vastanneista asennoituu siihen kielteisesti. Sen sijaan Kosovon ilmaiskujen kaltaisiin rauhaanpakottamisen operaatioihin osallistumista ei hyväksytä. Tällaisia operaatioita vastustaa noin kaksi kolmasosaa suomalaisista. Miehet suhtautuvat selvästi naisia myönteisemmin EU:n kriisinhallintakyvyn kehittämiseen. Samoin nuoret ikäluokat, 15-34-vuotiaat kannattivat muita useammin EU:n toiminnan laajentumista myös sotilaallisiin tehtäviin.

Vahva luottamus ulkopolitiikkaan

Maamme väestö luottaa MTS:n tutkimuksen mukaan edelleen vahvasti Suomen ulkopolitiikan hoitoon. Vahvasta luottamuksesta kertova prosenttiluku on nyt 81, mikä tosin on hieman alhaisempi kuin viime keväänä saatu tulos. Suomalaiset ovat luottaneet ulkopolitiikan hoitoon myös 1970- ja 1980-luvuilla. MTS:n tutkimuksissa saatiin niin ikään silloin vastaavia, erittäin korkeaa luottamusta kuvaavia lukuja.

Tutkimuksen tiedot perustuvat MTS:n Suomen Gallupilla teettämään tutkimukseen. Kyselyyn haastateltiin 1015 yli 15-vuotiasta suomalaista eri puolilta maata Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tulosten virhemarginaali on keskimäärin noin kaksi prosenttiyksikköä puoleen tai toiseen.
(STT)