Suomalaisten lainanotto ja säästäminen kasvaneet

Yhä useammalla suomalaisella on lainaa. Pankkiyhdistyksen teettämästä säästämis- ja luotonkäyttötutkimuksesta ilmenee myös, että keskimääräiset lainamäärät ovat kasvaneet verrattuna kaksi vuotta sitten tehtyyn vastaavaan tutkimukseen. Kansainvälisessä vertailussa suomalaisilla on kuitenkin edelleen vähän velkaa.

Haastattelututkimukseen vastanneista 51 prosentilla eli runsaalla kahdella miljoonalla suomalaisella on lainaa. Kaksi vuotta sitten osuus oli 46 prosenttia. Keskimääräisten lainamäärien ja asuntoluottokannan kasvuun on vaikuttanut matalien korkojen ohella myös laina-aikojen pidentyminen.
Asuntolainaa ottaneiden osuus on kasvanut kahdessa vuodessa 23 prosentista 25 prosenttiin ja heitä on tällä hetkellä lähes miljoona.
Kulutusluottoa ottaneiden määrä on noussut kahdessa vuodessa 30 prosentista 33 prosenttiin. Myös erilaisten korttiluottojen ja osamaksuluoton käyttö on kasvanut viimeisen kahden vuoden aikana. Näistä sekä kaupan tililuottoa että osamaksuluottoa on kuudella prosentilla ja muuta luottokorttiluottoa viidellä prosentilla vastaajista.

Keskimääräiset lainamäärät ovat kahdessa vuodessa kasvaneet. Keskimääräinen lainasumma on nykyisin 22 000 euroa, kun se kaksi vuotta sitten oli 20 000 euroa. Asuntolainaa on keskimäärin 35 800 euroa verrattuna edellisen tutkimuksen 30 000 euroon. Kulutusluottojen määrä on pysynyt kahden vuoden takaisella tasolla. Kulutusluottoa ottaneilla lainaa on tällä hetkellä noin 6 900 euroa, tavallisimmin kulutusluotot ovat alle 10 000 euron suuruisia.

Suomalaisista 12 prosenttia ilmoitti aikovansa ottaa luottoa seuraavien 12 kuukauden aikana. Kaksi vuotta sitten 9 prosenttia oli luotonottoaikeissa. Vastaajista 87 prosenttia ei suunnittele lainanottoa.

Suurin osa on hoitanut lainansa suunnitelmien mukaisesti. Lainojen hoitaminen on sujunut ennakoidusti 77 prosentilla lainanottajista.

Epävarmuus on lisännyt säästämistä

Vaikka taloudellisen tilanteen epävarmuus ei ole rajoittanut suomalaisten luotonottoa, on se lisännyt säästämistä. Pankkitilille säästäminen sekä vakuutus- ja sijoitusrahastosäästäminen ovat selvästi lisääntyneet kahden vuoden takaisesta.

Haastatelluisa 37 prosentilla on varoja säästettynä tai sijoitettuna, kun kaksi vuotta sitten säästöjä oli 27 prosentilla.

Entistä suurempi osa vastaajista on säästänyt pankkitileille. Käyttötilillä on säästöjä 25 prosentilla ja säästö- tai sijoitustileillä 19 prosentilla vastaajista, kun vastaavat osuudet kaksi vuotta sitten olivat 22 ja 14 prosenttia. Muista sijoituskohteista erityisesti vakuutussäästämisen suosio sekä sijoitusrahastosäästäminen ovat kahdessa vuodessa lisääntyneet. Pörssiosakkeisiin sijoittaneiden osuus on pysynyt yhdeksässä prosentissa.
Kahden vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna huomattavasti suurempi osa myös aikoo säästää tai sijoittaa pankkitilille. Käyttötilille aikoo säästää 20 prosenttia ja säästö- ja sijoitustilille 16 prosenttia, kun vastaavat osuudet kaksi vuotta sitten olivat molemmissa yhdeksän prosenttia. Lisäksi kiinnostus vapaaehtoisiin yksilöllisiin eläkevakuutuksiin on jonkin verran noussut.

Sijoituskohteen valinnassa turvallisuus on edelleen tärkein kriteeri. Seuraavaksi tärkein on säästö- ja sijoituskohteen tuotto, mutta sen merkitys on laskenut selvästi kahdessa vuodessa.

Laskunmaksu Internetissä kasvussa

Viimeisen kahden vuoden aikana mahdollisuus Internetin käyttöön on lisääntynyt. Samalla myös pankkien Internet-palveluja säännöllisesti käyttävien määrä on kasvanut kahdessa vuodessa 28 prosentista 41 prosenttiin. Internetin käyttö pankkiasioissa on kasvanut kaikissa ikäryhmissä, myös iäkkäimpien keskuudessa.

Laskujen maksu Internetillä on saavuttanut laskunmaksuautomaatin käytön tavallisimpana laskunmaksutapana. Pankin tiskillä maksavien osuus on edelleen laskenut. Myös maksupalvelua käyttävien osuus on laskenut, kun taas suoraveloituksen osuus on noussut. Monet suomalaiset käyttävät laskuja maksaessaan useampia rinnakkaisia tapoja.

Vastaajista 94 prosenttia pitää laskujen ajallaan maksamista joko erittäin tai melko tärkeänä. Vain kaksi prosenttia vastaajista ei pitänyt laskujen maksamista kovin tärkeänä.

Pankkikortti yhä suositumpi maksuväline

Vastaajista 93 prosentilla on jokin maksu- tai automaattikortti. Suurin osa maksaa päivittäistavaraostoksensa vielä tavallisimmin käteisellä, mutta pankkikortin käyttö on kasvanut merkittävästi. Vastaajista jo 30 prosenttia maksaa päivittäistavaraostoksensa tavallisimmin pankkikortilla, kun kaksi vuotta sitten näin teki viidennes suomalaisista.

Pankkikortin käyttö on kahdessa vuodessa kasvattanut eniten osuuttaan päivittäistavaraostosten lisäksi myös suurempien ostosten tavallisimpana maksutapana. Lähes joka toinen maksaa suuremmat ostoksensa tavallisimmin pankkikortilla.

Luottokorteilla maksaa tavallisimmin neljä prosenttia ja Visa Electron -kortilla kolme prosenttia vastaajista. Visa Electron -kortin käyttö on kahdessa vuodessa kasvanut käyttömahdollisuuksien lisääntymisen myötä.

(MTV3)