Suomalaisten juopottelusta on myös hyvää kerrottavaa

Suomalaisten alkoholinkulutuksesta on tutkimusten valossa myös hyvää kerrottavaa, vaikka pääasiassa suomalaisten humalahakuinen juominen on lisääntynyt sukupolvesta toiseen, kertoo aihetta tutkija Janne Härkönen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

Härkönen on tutkinut suomalaisten juomista kolmen vuosikymmenen ajalta väitöskirjaansa varten. Näyttäisi siltä, että sekä naiset että nuoret ovat vähentämässä juomisen määrää. Kaksi-ja kolmekymppiset naiset ovat tutkijan mukaan hienoisesti vähentäneet humalajuomistaan verrattuna vastaaviin naisten ikäryhmiin 80- ja 90-luvuilla.

Toisaalta sekä miesten että naisten humalajuominen on pääasiassa lisääntynyt sukupolvesta toiseen aina 1960-luvulla syntyneisiin saakka. Tämän jälkeen syntyneiden miesten humalakulutus on pysynyt samalla tasolla. Naisilla se on hieman vähentynyt.

Tutkimuksessa humalajuominen määriteltiin kansainvälisten rajojen mukaisesti: miehille 6 tai enemmän annoksia kerralla, naisille 4 tai enemmän.

– 20- ja 30-vuotiaat naiset 2000-luvulla eivät juoneet itseään yhtä usein humalaan kuin 20- ja 30-vuotiaat naiset 80- ja 90-luvuilla, mutta vielä on liian aikaista sanoa, jatkuuko suuntaus, sanoo Härkönen.

Hänen mukaansa pienten alkoholimäärien käyttö, eli niin sanottu kohtuukäyttö, on lisääntynyt kaikissa ikäpolvissa.

Nuoret juovat harvemmin, mutta paljon

THL:n tutkija Hanna Samposalo kertoo suomalaisnuorten juovan vähemmän kuin monen muun maan nuoret. Toisaalta suomalaisille tyypillinen humalajuominen pitää pintansa nuorillakin.

Eurooppalaisen ESPAD-kyselyyn osallistui nuoria 40 maasta, ja Suomi sijoittuu nuorten alkoholinkäytön osalta listan häntäpäähän. Edellä ovat muun muassa kaikki Baltian maat sekä Pohjoismaista Tanska, jossa nuorten alkoholin juominen on tšekkiläisten nuorten ohella Euroopan yleisintä.

– Mutta kun tilannetta tarkastellaan humalajuomisen näkökulmasta, suomalaisnuoret ovat mukana kärkikahinoissa, sanoo Samposalo.

Euroopan maista nuorten humalajuominen on yleisintä Tanskassa, jossa 15–16-vuotiaista nuorista lähes 40 prosenttia ilmoittaa olleensa humalassa viimeksi kuluneen kuukauden aikana. Suomalaisnuorista vastaavasti yli 20 prosenttia ilmoittaa olleensa humalassa viimeksi kuluneen kuukauden aikana. Ruotsissa vastaava prosenttiosuus on 14 ja Islannissa 7.

Jos nuorena oppii humaltumaan, on tavasta vaikea päästä eroon

Tutkija Janne Härkönen sanoo tuoreen alkoholitutkimuksen vahvistavan todeksi sanonnan: Minkä nuorena oppii, sen vanhana taitaa.

– Sukupolvien humalakulutus seuraa niitä jälkiä, miten kyseinen sukupolvi on oppinut nuorena käyttämään alkoholia. Erityisesti humalajuomisen oppimisella nuorena on seuraukset kymmeniksi vuosiksi eteenpäin, sanoo Härkönen.

Juomistavat ovat useimmilla vakiintuneet siihen mennessä, kun he täyttävät kolmekymmentä vuotta.

– Humalajuominen lisääntyy kolmeenkymmeneen ikävuoteen asti, ja sen jälkeen pysyy kutakuinkin vakaana, ja alkaa vähentyä ennen kuuttakymmentä, sanoo Härkönen.

Yksi asia suomalaisten suhtautumisessa alkoholiin on pysynyt vakiona 70-luvulta lähtien.

– Muutosta ei ole tapahtunut siinä, onko suomalaisten mielestä sopivaa juoda työlounaalla olut tai pari. Vastaus on yleisimmin ei. Ja kun on kysytty saako työlounaalla humaltua, on siihen suhtauduttu erityisen kielteisesti 70-luvulta tähän päivään asti, sanoo Härkönen.

Janne Härkösen väitöskirja "Ei märkä sukupolvi vaan märkä kansakunta" tarkastetaan ensi perjantaina Helsingin yliopistossa

Hanna Samposalon väitöskirja "Juomatapojen yhteys alkoholihaittoihin ja riskikäyttäytymisen 14-16-vuotiailla nuorilla" tarkastettiin Tampereen yliopistossa 26.4.

Juttua on korjattu 3.5 kello 16.12. Muutettu lause (korjauksen jälkeen):"Kaksi-ja kolmekymppiset naiset ovat tutkijan mukaan hienoisesti vähentäneet humalajuomistaan verrattuna vastaaviin naisten ikäryhmiin 80- ja 90-luvuilla."

Lue myös:

    Uusimmat