Suomalaisruualle on vaikea löytää uusia markkinoita

Suomen voi olla hankala löytää uusia markkina-alueita elintarvikkeilleen Venäjän tilalle, arvioivat elinkeinoelämän asiantuntijat.

Jos Venäjän-vienti tyrehtyy, suomalaisille teknologiatuotteille löytyy asiantuntijoiden mukaan markkinoita muualtakin, mutta elintarvikkeiden suhteen tilanne on kiperämpi.  

Venäjän ja EU:n kauppakumppanuus on tiivistä

-Venäjä on Suomen suurin kauppakumppani ja toiseksi suurin vientimarkkina heti Ruotsin jälkeen.  

-Vuonna 2013 viennin arvo oli 5,4 miljardia euroa ja tuonnin arvo 10,5 miljardia. Venäjälle viedään pääosin erilaisia koneita ja laitteita, kemiallisia aineita, paperia ja elintarvikkeita. Tuonti Venäjältä on lähinnä energiatuotteita ja raaka-aineita.  

-Venäjällä toimii yli 600 suomalaista yritystä. Suomalaisyritykset ovat investoineet Venäjälle noin 12 miljardia euroa, ja ne työllistävät Venäjällä noin 50000 henkilöä.   

-EU:lle Venäjä on kolmanneksi suurin kauppakumppani, ja EU on Venäjän suurin kauppakumppani. Yli 50 prosenttia Venäjän viennistä - 213 miljardia euroa - suuntautuu EU-maihin.  

Keskuskauppakamarin kansainvälisten asioiden johtaja Timo Vuori huomauttaa, että Venäjällä suomalaiset elintarvikkeet ovat olleet tuttuja jo vuosikymmenten ajan ja niillä on erinomainen maine. Muilla markkinoilla näitä valtteja ei suomalaistuotteilla ole.  

Myös kilpailu on kovaa. EU-maissa oma tuotanto on runsasta ja markkinat hyvin kansallisia, Yhdysvaltoihin pääsy vaatisi lupaviidakon setvimistä ja ahkeraa markkinointia.  

Johtaja Kai Mykkänen Elinkeinoelämän keskusliitosta kuitenkin korostaa, ettei aihetta paniikkiin ole. EK laskee, että vain kolmen prosentin kasvu Suomen viennissä länteen riittäisi kahdessa vuodessa kompensoimaan peräti kolmanneksen pudotuksen Venäjän-viennissä.  

Lue myös:

    Uusimmat