Suomalaisruoka maistui Berliinin vihreällä viikolla

- Suomalaisessa ruokakulttuurissa ei ole mitään hävettävää, sanoo Ismo Eerola. Hän tarjoilee vaimonsa Eila Eerolan kanssa Berliinin ruokamessujen vieraille ylikypsää siankylkeä.

Kausalassa sijaitsevan kotitilan karsinoissa röhkii 1200 possua. Rehu tulee lähitiloilta, jotka saavat vastavuoroisesti sianlantaa pelloilleen. Lihakoukkuun Eeroloiden possut joutuvat puolivuotiaina.

Vihreän viikon, Grüne Wochen, väenpaljoudessa maistiaisvadit tyhjenevät nopeasti. Saksalaisille siansiivu näyttää maistuvan. Kukaan ei nyrpistä nenäänsä makupalassa kiiltelevälle rasvalle.

- Totuus on, että rasva tuo lihatuotteeseen maun, Eila Eerola sanoo ja viittaa kintaalla suomalaisten mieliin iskostetulle rasvakauhulle.

Saksaa ei ole tarkoitus vallata suin päin, vaikka Eerolat maistattavat siankylkeä maailman suurimmilla maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden kuluttajamessuilla Berliinissä. Nyt nuuskitaan ilmaa.

- Jos tulisi suuri tilaus, en kyllä tietäisi, miten sen hoitaisin. En halua laajentaa toimintaa vain hetkellisen kysynnän takia, Ismo Eerola kertoo.

Osaamista ja laatua

Suomalaiset siankasvattajat tietävät eurooppalaisten ammattiveljiensä ahdingon. Yhä useampi sikatila on ajautumassa vaikeuksiin energian ja rehun kallistumisen takia.

- Itse yritämme sopeutua markkinatilanteen vaihteluihin possumäärää säätelemällä sekä pitämällä laadun niin korkealla, että asiakkaat palaavat.

Maa- ja metsätalousministeriön osastolla tuotteitaan esitteli 18 yritystä. Taustatukea antoivat elintarvikkeiden alkutuotannosta kertonut MTK ja Elintarviketurvallisuusvirasto Evira.

Tunnelmaa loivat kanteleensoitto, vuolukivitakka sekä paistinuuni, jossa karjalanpiirakat lämpenivät yleisölle maistiaisiksi.

Messuille osallistuivat myös Helsingin kaupunki ja joukko matkailualan yrittäjiä, sillä ruokamatkailulle nähdään uusia mahdollisuuksia.

Eviran Marja Laeslehdon juttusille pysähtyivät enimmäkseen elintarvikkeiden tuvallisuudesta vastaavat ihmiset. Monia kiinnostaa, miten Suomi on pystynyt torjumaan kananmunistaan salmonellan.

- Saksalaiset arvostavat valvontaa, Laeslehto sanoi.

Siideriä olutmaahan

Iisalmelainen Olvi teetti vihreällä viikolla markkinatutkimusta. Yleisövirrasta koemaistajiksi houkutellut messuvieraat arvioivat maistelemalla ja haistelemalla pieniin kupposiin kaadettua olutta ja siideriä.

- Haemme täältä erityisesti siiderille uusia markkinoita mutta siinä sivussa myös erikoisoluelle, kertoo Olvin toimitusjohtaja Lasse Aho.

Vihreälle viikolla Suomen kolmanneksi suurimman panimon sai lähtemään tieto siitä, ettei Saksassa ole omaa siiderimerkkiä. Saksan lisäksi yhtiö tutkii markkinointimahdollisuuksia myös muihin Itämeren alueen maihin.

- Maistuu tämä ainakin belgialaista olutta paremmalta, kiittelevät Olvin tutkimukseen osallistuneet brandenburgilaiset Dennis Schulz ja Otto Miwes.

Vienti kasvaa vauhdilla

Suomalaisia elintarvikkeita vietiin toissa vuonna Saksaan 58 miljoonalla eurolla ja Saksasta tuotiin ruokaa 371 miljoonalla eurolla. Vientikohteena Saksa on suomalaisille viidennellä sijalla Venäjän, Ruotsin, Viron ja Yhdysvaltain jälkeen. Tuojana se on suurin.

Tärkeimpiä vientituotteita ovat juustot ja muut meijerituotteet. Ne vastaavat viennin arvosta noin kolmannesta.

Viime vuoden tammi-lokakuussa suomalaisten elintarvikkeiden vienti kasvoi 19 prosentilla vuotta aiemmasta. Tuonti lisääntyi vastaavasti lähes 9 prosentilla.

(MTV3-STT)