Mainos

Suomalaisnainen päihittää ulkomaisen tasa-arvossa – mutta saa myös kantaa laukkunsa itse

Suomi on saanut tänä keväänä ylistystä tasa-arvostaan korkeata taholta. Naistenpäivän aikaan maassa vieraillut Yhdysvaltain varapresidentti Joe Bidenin kehaisi, että Suomi on maailman johtava maa naisten oikeuksien ajamisessa.

Naisten osuus johtotehtävissä on kuitenkin laskenut – sekä meillä että maailmalla. Ilman naisjohtajia toimivien yritysten osuus on kahdessa vuodessa noussut 35 prosentista 38 prosenttiin. Suomi sijoittuu maailmanlaajuisesti 19. sijalle johtotehtävissä toimivien naisten määrässä.

Muun muassa Saksaan verrattuna suomalaisnainen on edelleen tasa-arvon huipulla.

MTV3:n Saksan kirjeenvaihtaja Tapio Nurminen kertoo, että Saksan noin 160 pörssiin noteeratuista yrityksestä vain yhdellä on naistoimitusjohtaja. Yritysten hallituksissa naisten osuus on noin 6 %.

– Määrä olisi vielä pienempi, jos Saksassa ei olisi käytössä järjestelmää, jossa firman työntekijät saavat määrätä puolet edustajista suurten pörssiyhtiöiden hallituksiin. Työntekijöistä, eli käytännössä ammattiyhdistysten edustajista, aika moni on nimittäin nainen.

Politiikassa naisia näkee enemmän – onhan yksi Saksan korkeimmista virkamiehistäkin nainen. Myös hallituksessa on monta naisministeriä.

– Kun Angela Merkelistä tuli taannoin liittokansleri, se oli iso ratkaisu Saksan naisten tasa-arvoliikkeelle. Sinänsä onkin ollut ironista, että nimenomaan Merkel on yksi heistä, jotka ovat halunneet lopettaa keskustelun naiskiintiöistä taloudessa; hän ei halua sellaisia.

”Ai jaahah, lapsella on sentään äitikin”

Saksalaiskodeissa miesten ja naisten roolit ovat edelleen perinteiset. Jos miehellä on hyväpalkkainen työ, saksalaisnainen jää yleisesti kotiin hoitamaan lapsia.

– Myös monet naiset ovat itse sitä mieltä, että lasten kasvatuksen kannalta on hyvä, että nainen jää kotiin. On aika itsestään selvää, että kotitalous on muutenkin naisten vastuulla.

Enää uraa tekeviä äitejä ei paheksuta, kuten vielä 1990-luvulla.

– Jos lapsen haki lastentarhasta hoitaja tai au pair -tyttö, sitä katsottiin kieroon. Kun äiti sitten tuli käymään, kun töiltään ehti, siihen suhtauduttiin vähän että ”Ai jaahah, tällä lapsella on sentään äitikin!” Nyt tilanne on muuttunut. Naisia on yhä enemmän työelämässä ja myös korkeissa tehtävissä. Sille pannaan kuitenkin edelleen – myönteisessäkin mielessä – tietty arvo, että äiti jää kotiin ja pitää huolta myös kouluikäisistä lapsista.

Saksassa kaivataan parhaillaan lisää miehiä lisää sairaan- ja lastenhoitotyöhön.

– Täällä on puhuttu paljon siitä, että kun siviilipalvelus loppuu asevelvollisuuden myötä, hoitoalalta jää pois nuoria miehiä, jotka nyt suorittavat siviilipalvelusta päiväkodeissa ja vanhusten huollossa. Se aiheuttaa ison aukon, koska näille aloille ei hakeudu niin paljon miehiä muuten.

Kiinan tasa-arvon tiellä iso este

Kiinassa yksi suurimmista tasa-arvon esteistä naisten on tyttölasten abortointi: Maassa syntyy edelleen 118 poikaa 100 tyttöä kohden. Maaseudulla suhdeluku on vielä paljon suurempi. Poikia saattaa olla jopa 140 sataa tyttölasta kohden. Ulkomaille adoptoiduista lapsista lähes kaikki ovat tyttöjä.

– Poikia pidetään täällä edelleen tyttöjä arvokkaampina. Heidän ajatellaan turvaavan vanhempien ja isovanhempien elämän omalla työteollaan ja perheellään tyttöjä paremmin, MTV3:n Kiinan kirjeenvaihtaja Petri Saraste kertoo.

Myös jako miesten ja naisten töihin on Kiinassa hyvin vanhakantainen.

– Vaimo on keittiössä ja tekee ruuat. Myös esimerkiksi ruokapöydässä ja teehuoneissa naiset palvelevat miehiä. Erityisesti maalla asenteet ovat edelleen luutuneita ja feodaalisia. Kaupungeissa esimerkiksi korkeakouluihin hakee jo enemmän naisia kuin miehiä, ja myös valmistuneista suuri osa on naisia.

Liike-elämässä ja valtiollisissa viroissa naiset pääsevät Kiinassa yhä useammin johtaviin asemiin. Esimerkiksi maan toiseksi rikkain ihminen on nainen. Myös monet korkeat virkamiehet ovat Kiinassa naisia. Ihan ylimmässä johdossa heitä ei vielä ole nähty.

– Jos katsoo parhaillaan koolla olevaa kansankongressia ja sen kymmenenpäiväistä kokousta, valtaosa 3000 kokousedustajasta on miehiä. 80 miljoonan ihmisen kommunistipuolueen jäsenistä 20 % on naisia, ja suhde on kansankongressissa suunnilleen sama.

Kiinalais- ja saksalaismiehet ovat gentlemanneja

Kun naiset ja miehet paiskivat töitä rintarinnan ja oikeudet ja velvollisuudet ovat samat, nainen saa yhä useammin avata oven itselleen myös miesporukassa liikkuessa. Laukunkantajakokelas herättää jo suoranaista kummastusta.

Saksassa ja Kiinassa miehet ovat edelleen vanhanaikaisia herrasmiehiä ja kohtelevat naisia kuin kukkaa kämmenellä.

– Jos nainen kantaa Kiinassa laukkua tai on menossa ovesta, mies rientää avuksi heti. Nainen huomioidaan mukavalla ja luontevalla tavalla myös muun muassa hääseremonioissa ja kihlajaisissa, Petri Saraste arvioi.

Tapio Nurmisen mukaan nainen saa miehen huomion myös Saksassa.

– Ne hyvin tuntemani naiset, jotka ovat asuneet täällä pitkään ja osaavat verrata eri maita keskenään – käytännössä puhun tietenkin erityisesti omasta vaimostani – ovat sitä mieltä, että vanhan ajan käytöstavat ovat täällä kunniassaan ja arvossaan. Naista kohdellaan hyvässä mielessä naisena enemmän kuin Suomessa.

Mainos

Lisää aiheesta
    Mainos

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos
    Mainos
     

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.