Suomalaislapset eivät pese hampaitaan

Hampaiden reikiintymisen voi estää harjaamalla ne vähintään kaksi kertaa päivässä fluorihammastahnalla.

Tarkkoja, vertailukelpoisia tilastotietoja on vähän, mutta Suomen Hammaslääkäriliiton mukaan lasten hammasterveys on heikentynyt viimeisen 20 vuoden aikana. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen selvityksen mukaan se on parantunut.

Sosiaali- ja terveysministeriö puolestaan sanoo, että lasten hammasterveyden paraneminen pysähtyi 2000-luvulle tultaessa.

Kaikki alan asiantuntijat ovat kuitenkin yhtä mieltä siitä, mikä on lasten hampaiden pahin uhka.

– Perheissä ei ymmärretä harjaamisen merkitystä, eikä hyvän ruokavalion merkitystä. Napostelukulttuuri on valitettavasti yleistynyt, sanoo Suomen Hammaslääkäriliiton toiminnanjohtaja Matti Pöyry.

Harjataan jos muistetaan

Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan jokapäiväinen hampaiden kotihoito on heikossa jamassa.

Kouluterveyskyselyn mukaan pojista alle puolet ja tytöistä hieman yli 60 prosenttia harjaa hampaansa päivittäin kaksi kertaa fluorihammastahnalla. Luvut eivät ole samat koko kouluaikaa, vaan eroja nähdään viimeistään toisen asteen oppilaitoksissa.

Lukiolaiset harjaavat hampaitaan ahkerammin kuin ammattioppilaitoksen opiskelijat.

– Suomi on heikko näissä tilastoissa. Me olemme paitsi Pohjoismaita myös monia muita Euroopan maita selvästi jäljessä, sanoo lääkintöneuvos Anne Nordblad sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Hammashuolia

Lasten ja nuorten hampaista näytetäänkin kantavan enemmän huolta viranomaisissa kuin perheissä.

Viime vuonna voimaan tulleessa terveydenhuoltolaissa on säädetty, että peruskoululaisten hampaat pitää tarkastaa kolme kertaa kouluaikana. Laissa ja sitä tarkentavassa asetuksessa on jätetty auki, kuka tarkastuksen tekee.

Käytännössä työ on tullut suuhygienisteille, jotka tarvittaessa ohjaavat lapsia edelleen hammaslääkärille. Hammaslääkärien huoli on kuitenkin siinä, ettei suuhygienisti aina tunnista esimerkiksi purentavirheitä.

– Olisi tärkeää, että terveyskeskuksen osattaisiin toimia niin, että kaikkien ammattiryhmien – hammaslääkärien, hammashoitajien ja suuhygienistien – työpanos tulisi oikealla tavalla käyttöön, sanoo Matti Pöyry Hammaslääkäriliitosta.

Suuhygienistiliiton puheenjohtaja Satu Mäkinen on samaa mieltä.

– Meillä kaikilla on oma osaamisemme. Monissa terveyskeskuksissa hammaslääkärit ohjaavat suuhygienistejä havaitsemaan purentaongelmat, mikä on parantanut tilannetta, kertoo Mäkinen.

Terveydenhuoltoasetuksen perustelumuistiossa purentavirheen piiloon jäämisen riski on on huomioitu. Siellä sanotaan, että purentavikojen löytämiseksi vähintään yksi kouluajan tarkastuksista on hammaslääkärin tehtävä, ja tämä tarkastus pitää ajoittaa purennan kannalta otollisimpaan aikaan.

Valistusta ja lisää valistusta

Terveydenhuoltolaki ohjaa voimavaroja lasten ja nuorten hammasterveydenhoidossa ennalta ehkäisevään työhön. Nuorena on vitsa väännettävä tässäkin asiassa.

– Alle kouluikäisille on säädetty tarkastus joka toinen vuosi. Ja lisäksi ensimmäistä lastaan odottavat perheet on otettu erityisesti huomioon, jotta perheiden tieto oikeasta suun hoidosta vahvistuisi, kertoo lääkintöneuvos Nordblad.

– Meillä on selkeä tavoite: hampaat harjataan kaksi kertaa päivässä fluorihammasharjalla. Melko selkeä asia, mutta vaikea saavuttaa, summaa Nordblad.

Turussa tehdyssä väitöstutkimuksessa havaittiin, että lastenneuvolassa tehty hammasvalistustyö puri vain hyvin koulutettuihin perheisiin. Sen sijaan matalan koulutuksen äidit eivät pystyneet tai osanneet hyödyntää saamaansa tietoa lastensa hampaiden hyväksi.

– Tässä on mietittävä uusia keinoja jakaa tietoa, tiivistää Nordblad ilmeisen ison haasteen.

Katso Saara Rantasen juttu: